Jäsenillat netissä syyskaudella

 Kari A. Kuure (kari.kuure@tampereenursa.fi)

Covid-19 epidemian vuoksi jäsenillat on siirretty toistaiseksi pidettäväksi etänä. Näin sen vuoksi, että tähtitornilla on vaikea pitää turvallisia etäisyyksiä ja ennen kaikkea tiloissamme ei käytännössä ole lainkaan ilmastointia. Tällaiset olosuhteet luovat hyvin otollisen tilanteen taudin leviämiselle, joten turhia riskejä on syytä välttää.

Jäsenillat pidetään, kuten aikaisempinakin talvina, tiistai-iltoina kello 18 alkaen. Kokoontuminen tapahtuu Google Meet -sovelluksella, joka kesän aikana on hallituksen kokouksissa todettu toimivaksi järjestelmäksi. Se on kaiken lisäksi erityisen helppo käyttää ja toimii mitä erilaisimmilla alustoilla, joten ainakaan teknisistä kysymyksistä jäseniltojen onnistuminen ei jää kiinni.

Mitä tarvitaan

Tarvitset kokoukseen osallistumiseksi toimivan tietokoneen, läppärin, tabletin tai vaikkapa puhelimen. Näihin kaikkiin on mahdollista ladata tai ottaa käyttöön nettiselain. Mitään lisäohjelmia ei tarvitse ladata. Nettiselaimista ainakin Chrome, Firefox ja Opera toimivat hyvin. Luultavasti mikä tahansa selain toimii, myös Linux- ja Android-käyttöjärjestelmissä.

Kuva 1.

Tarvitse myös osoitteen linkin, jota klikkaamalla pääset kirjautumissivulle (kuva 1). Linkki lähetetään sinulle viikoittaisessa jäsentiedotteessa sähköpostiisi ja sama linkki toimii viikosta toiseen.

Kirjautumissivulla (kuva 1) kirjoitat koko nimesi ko. kenttään ja lähetä pyyntö liittyä kokoukseen. Kokouksen koollekutsuja hyväksyy liittymisesi, jolloin yhteys kokoukseen syntyy.

Et tarvitse web-kameraa, etkä mikrofonia, ellet halua osallistua kokoukseen puhumalla. Mikrofonin tarvitset kommentoidaksesi tai kysymysten esittämiseksi. Jos sinulla on esimerkiksi kuulokemikrofoni, niin se on hyvä pitää kiinni esityksen aikana ja avata se vain silloin, kun esität kysymyksen tai kommentin. Näin toimen mikrofoniisi mahdollisesti kantautuvat taustaäänet eivät päädy muiden osallistujien kuultaviksi.

Valitettavan usein mikrofonit ovat keskustelun huonoin lenkki. Monissa tapauksissa esimerkiksi web-kameran tai läppärin mikrofonin äänen laatu on heikko ja siinä tapahtuu häipymistä ja puuroutumista. Puhelimen kaiutintoiminnolla voi esiintyä näitä samoja ongelmia. Paras tapa välttää näitä ongelmia on käyttää kuulokemikrofonia tai puhelimen handsfree-laitetta, jos sinulla sellainen on. Yleensä puhelimen mukana on tullut korvanappi-mikrofoni-yhdistelmä, jota voit kokeilla. Jos kuitenkin ääniongelma ei näillä keinoilla korjaannu, niin silloin paras ratkaisu on siirtyä Chat-tilaan kysymysten ja kommenttien esittämiseen. Tällä tavalla toimien et tarvitse edes (kuuloke)mikrofonia.

 

Meet-sovelluksen säätäminen

Jäsenillan seuraamista varten sinun ei tarvitse tehdä mitään säätöjä yhteyden muodostumisen jälkeen. Voit kuitenkin jossain määrin säätää sitä, miltä esitys ja muut osallistujat näkyvät. Kuvassa 2 on valikko eri säätöihin. Saat sen esille klikkaamalla päänäkymässä ruudun oikeassa alakulmassa olevaa kolmea pistettä. Nämä kolme pistettä näkyvät myös kuvassa 2.

Kuva 2.

Käytännössä valikosta voi valita vaihtoehtoja ”Koko näyttö” tai ”Muuta asetuksia”. Koko näyttö on tietysti itsestään selvä, joten siitä ei sen enempää. Mutta asetuksia valintaa klikatessa avautuu uusi ikkuna (kuva 3), josta voit muuttaa esityksen ja osallistujien näkymisasetuksia. Jos halut katsella vain esitystä, silloin valinta on ”Valokeila”. Jos haluat katsella esityksen lisäksi muita osallistujia, silloin valinta on ”Sivupalkki” ja ruudukkoon saat osallistujien kamerakuvat hieman isompana.

Kuva 3.

Kolmas mahdollisesti säätöä tarvitseva kohta on videon laatu. Sen voit valita kohdasta ”Asetukset”. Meet-sovelluksessa näyttää olevan videoiden laatu oletusarvoisesti varsin matala, joten valitsemalla parempi laatu (720p), videokuva ja esityskin toistuvat hieman tarkempana. Hitaalla yhteydellä tämä voi tosin tuottaa ongelmia pätkivänä kuvana.

Kuva 4.

Mikrofonin ja kameran päälle ja pois -kytkennät ovat päänäytön alareunassa keskellä (kuva 4). Mikrofoni on vasemmassa reunassa ja sitä klikkaamalla mikrofonisi avautuu. Jos käytätä kameraa, niin klikkaamalla oikeassa reunassa olevaa kameran kuvaa, saat sen päälle ja pois. Keskellä oleva puhelimen kuva puolestaan poistaa sinut istunnosta.

Kuva 5.

Päänäkymän yläreunassa on vielä valikko (kuva 5) joka kertoo mm. sen kuinka monta osallistujaa on kytkeytyneenä kokoukseen. Tässä valikossa tärkein kuvake on keskellä oleva kirjekupla. Sitä klikkaamalla saat Chat-tilan ruudun oikeaan reunaan. Voi kirjoitta tämä Chat-tilan alareunaan viestisi ja siihen vastaukset tulevat sen yläpuolelle, jos joku vastaa tai kirjoittaa oman kysymyksensä. Tämä tila on siis erityisen kätevä juuri jäsenillan-tyyppisissä kokouksessa, jolloin kysymys ei keskeytä esitystä.

Tulevaisuus

Tässäpä taisi ollakin kaikki oleelliset asiat jäsenillan onnistumiseksi. Kuinka kauan näitä jäseniltoja järjestetään tällä tavalla netissä, riippuu täysin Covid-19 -epidemian kehittymisestä ja tautitilanteesta. Jos jollakin on kysyttävää, niin vastaan mielelläni sähköpostitse.

Riippumatta epidemiasta, jäseniltojen nettiversio voi olla tulevaisuuden toimintamuoto jopa tornille kokoontumisen lisäksi. Samoin kurssit ja yleisöluennot voivat olla saatavissa netissä, kunhan opimme näitä työkaluja käyttämään sujuvasti. Itselläni on ajatuksena pitää tämän syksyn Kaukoputki-kurssi nettiversiona, mutta siitä sitten enemmän, kun tiedän itsekin enemmän.

 

ISSn ylikulku

Kansainvälinen avaruusalus näkyy yötaivaalla muutaman vuorokauden ajan. Siitä on helppo tehdä havaintoja jos vain tietää, milloin asema on horisontin yläpuolella. Ylilento kestää muutaman minuutin ja sen suunta  on eteläisen horisontin läheisyydessä lännestä itään.

ISSn ylikento 19.7.2020 kello 00.32 – 00.36.  Kuvan alareunassa olevat viirut ovat Jupiter ja sen vasemmalla puolella Saturnus. Kuva © Kari A. Kuure.

Seuraavassa taulukossa on lähipäiville ennusteita tulevista ylikuluista. Ajat ovat ISSn ollessa yli 10 ja 5 asteen korkeuksissa.

Pieni mahdollisuus nähdä komeetta paljain silmin

Kari A. Kuure

Vaikka C/2019 Y4 (ATLAS) komeetta tuottikin pettymyksen, pieni mahdollisuus nähdä paljain silmin näkyvä komeetta tarjoutuu parin viikon kuluttua. Silloin kyseessä on komeetta C/2020 F8 (SWAN), joka on jo kirkastunut paljain silmin näkyväksi. Pahaksi onneksi se on kuitenkin vielä niin etelässä ja sellaisessa osassa taivasta, että se ei näyt Suomessa.

Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä komeetta on siirtymässä kohti pohjoista tähtitaivasta ja toukokuun 9. päivästä eteenpäin se nousee itäisestä horisontista juuri ennen auringonnousua. Riippuu siis komeetan tulevasta kirkkaudesta, kuinka hyvin se on havaittavissa täällä kesään valmistautuvassa pohjolassa. Havaitseminen tulee olemaan vaikeaa, ja se ei ehkä onnistu lainkaan, mutta kuitenkin sitä voi yrittää sään salliessa ainakin etelärannikolla missä taustataivas on ehkä riittävän tumma.

Komeetta löydettiin huhtikuun 11. päivänä, kun se kirkkaus kasvoi merkittävästi. Löydettäessä komeetan kirkkaus oli 8,4^m. Komeetta löydettiin SOHO avaruusobservatorion Solar Wind Anisotropies (SWAN) kameralla.  SWAN Hill:issa Australiassa asuva tähtiharrastaja M. Mattiazzo löysi komeetan näistä kuvista. Ilmeisesti komeetta on ensimmäisellä vierailullaan Aurinkokuntamme sisäosissa ja silloin on tavallista, että komeetan kirkkaus voi kasvaa nopeasti siinä tapahtuvien kaasu- ja pölypurkausten vaikutuksesta.

Komeetan periheli on toukokuun 27. päivänä, jolloin sen kirkkauden arvellaan muodostuvan noin 3^{m [1]}. Maapalloa lähimpänä se on jo mainittuna toukokuun 12. päivänä, jolloin etäisyyttä on 0,56 au. Se ei siis tule kovinkaan lähelle. Komeetan näyttävyyttä (siellä missä se on näkyvissä) lisää pitkäksi muodostuva pyrstö. Tässä vaiheessa se on vielä muutaman asteen mittainen, mutta ensimmäiset havainnot viittaavat paljon pitempään pystöön. Hyvin herkillä valokuvilla on onnistuttu jäljittämään pyrstön pituudeksi jopa 10 astetta. Nähtäväksi jää, kuinka pitkäksi paljain silmin näkyväksi kirkastuva pyrstö jää.

Suomessa komeetan havaintoikkuna jää valitettavan lyhyeksi, jos ollenkaan se on näkyvissä aamutaivaan kirkkauden vuoksi. Komeetta nousee horisontista toukokuun 8. päivästä alkaen aikaisemmin kuin Aurinko. Auringon ja komeetan nousuajat ovat seuraavassa taulukossa.

pvm	nousuaika	Auringon nousuaika
7.5.	5.07	4.56
8.5.	4.28	4.53
9.5.	4.27	4.50
10.5.	4.06	4.48
11.5.	3.42	4.45
12.5.	3.16	4.42
13.5.	2.47	4.40
14.5.	2.10	4.37
15.5.	1.19	4.34
16.5.	00.00	4.32

Toukokuun 16. päivänä komeetta muuttuu sirkumpolaariseksi eli ei laske horisontin alapuolelle lainkaan, jolloin sitä voi havaita yön pimeimpinä hetkinä, vaikka tähän aikaan vuodesta pimeyttä ei oikeasti ole. Parhaimmat mahdollisuudet tehdä havaintoja on etelärannikolla, jossa vallitsee nautinen hämärä vielä pitkään.

Tampereella parhaimmat mahdollisuudet havaintoihin lienee 16. päivän jälkeen, jolloin kello 3 aikoihin komeetta on noin 8 asteen korkeudella koillisessa ja Aurinko on noin 7 astetta horisontin alapuolella. Seuraavana päivänä korkeudet ovat 10/-6, 12/-6, 14/-6, 16/-6, 17/-6, 18/-5,5, 22/-5. Tässä vaiheessa havaintoaikaa pitäisi siirtää noin kello yhden ja kahden väliin, jotta taustataivas olisi riittävän tumma.

Toukokuun 24 päivästä eteenpäin kello 1.30 komeetan ja Auringon korkeudet ovat 17/-7, 17/-7, 17/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-6,5 . Komeetan kirkkaus pitäisi olla suurin 20.5. ja sen jälkeen  kirkkaus vähenee suhteellisen nopeasti. Kaikki korkeudet on pyöristettyjä kokonaisiksi asteiksi. Huomaa että alla olevat sijaintikartat eivät anna oikeaa kuvaa horisontin läheisyydessä taivaan kirkkaudesta, sillä se on yllättävän kirkas. 

 

Komeetan sijainti 24.5. kello 1.30 aikaan. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Komeetan sijainti 31.5. kello 1.30. Kuva © Kari A. Kuure.

Huomautukset

[1] Komeetan kirkkaus voi uusimipien ennusteiden mukaan nousta suuremmaksikin, jopa -2 magnitudiin asti. Suurin kirkkaus saavutettaneen noin 20.5.2020.

Hubble valokuvasi hajoavan komeetan

Kari A. Kuure

Avaruusteleskooppi Hubble on valokuvannut komeetan C/ 2019 Y4 (ATLAS) pariin otteeseen huhtikuun loppupuolella. Kuvissa näkyy parvi komeettaytimen jäännöksiä, joita ympäröi kaasuista ja pölystä muodostunut koma. Tutkijat ja harrastajat seuraavat tapahtumaa suurella mielenkiinnolla, sillä vaikka komeetat ovat hyvin yleisiä ja niiden pirstoutuminenkaan ei ole harvinaista, niin harvoin sitä päästää seuraamaan alusta loppuun suurella tarkkuudella. Tavallisesti komeetan pirstoutuminen tapahtuu lähempänä Aurinkoa, mutta nyt C/2019 Y4 on Marsin radan tuntumassa ja riittävän etäällä Auringon häikäisesvästä kilosta.

 Kuva NASA, ESA, D. Jewitt (UCLA), Quanzhi Ye (University of Maryland)

Komeetta C/2019 Y4 havaittiin ensimmäisen kerran joulukuussa viime vuonna Havaijilla sijaitsevalla Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System kaukoputkella. Se kirkastui nopeasti maaliskuun puoliväliin asti ja tutkijat laskivat, että siitä voisi tulla hyvin kirkas ja paljain silmin näkyvä komeetta toukokuun loppupuolella, kun se lähestyy periheliään. Kirkkauden kasvu pysähtyi kuitenkin maaliskuussa ja ensimmäiset viitteet komeetan mahdollisesta pirstoutumisesta saatiin huhtikuun 11. päivänä, jolloin tähtiharrastaja Jose de Queiroz valokuvasi komeetan ytimestä irronneet kolme osaa. Muuta havaitsijat ja observatorio vahvistivat pirstoutumisen seuraavina vuorokausina.

Hubble avaruuskaukoputki valokuvasi komeettaa suurella tarkkuudella huhtikuun 20. ja 23. päivinä. Kuvissa nähdään komeettaytimen pirstoutuneen kymmeniin kappaleisiin, joista pienimmät ovat vain omakotitalon kokoisia.

Tässä vaiheessa tutkijat voivat vain arvailla pirstoutumisen syitä. Ilmeisesti Auringon lämpö haihdutti helposti haihtuvia aineita sellaisia määriä, että niiden haihtuminen ja mahdollisesti ventiloituminen (suihkut ytimen sisäosasta) aiheutti komeettaytimen pyörimisen kiihtymisen, jolloin löyhästi yhteen liittyneet komeettaytimen osat irtosivat toisistaan.

Komeetan tuleva kehitys on vielä epävarmaa. Pirstoutuuko sen erilliset osat edelleen ja jääkö siitä jäljelle mitään. Jos komeetta jatkaa edelleen radallaan, lähimmillään se on Maata toukokuun 23.päivänä, jolloin etäisyyttä on vain 115 miljoonaa kilometriä. Komeetan periheli on 31. päivänä ja silloin sen etäisyys Auringosta on vain 37 miljoona kilometriä, eli suunnilleen Merkuriuksen etäisyys. Villi arvaus on, että komeetta pirstoutuu vielä lisää ennen periheliä ja voi olla, että perihelin saavuttaa vain suuri pöly ja kaasupilvi.

Komeetta C/2019 Y4 (ATLAS) hajoaa

Kari A. Kuure

Uusimmat havainnot ja valokuvat osoittavat komeetta C/2019 Y4 (ATLAS):sta pirstoutuneen ainakin kymmeneen erilliseen kappaleeseen. Tämä ei lupaa hyvää, sillä pirstoutuminen on hyvin tavallinen tapahtuma varsinkin suurissa komeetoissa. Pirstoutuminen johtaa yleensä komeetan himmenemiseen ja kirkkauden jäävän paljon ennustetusta kirkkaudesta. Tämä näkyy jo ensimmäisissä havainnoissa esimerkiksi Seiichi Yoshidan sivustolla. Komeetan kirkkaus on vähentynyt ainakin kaksi magnitudia vain parissa viikossa.

Komeetta C/2019 Y4 (ATLASA) :n rata perihelin läheisyydessä. Kuva on generoitu JPL:n laskentaohjelmalla https://ssd.jpl.nasa.gov/sbdb.cgi?sstr=c/2019%20Y4;old=0;orb=1;cov=0;log=0;cad=0#orb

Komeetan pirstoutumisesta saatiin ensimmäiset merkit huhtikuun alussa, kun tähtitieteilijät Quanzhi Ye (University of Maryland) ja Qicheng Zhang (Caltech) raportoivat 5. hutikuussa otetuissa kuvissa komeetan koman keskustan^[1] muuttuneen pidemmäksi. Muutoksen tiedetään johtuvan ytimen pirstoutumisesta ja niin näyttää tälläkin kertaa olevan. Ytimen pirstoutumisesta kertovia havaintoja saatiinkin pian tämän jälkeen myös muilta havaitsijoilta.

Komeetan hajoaminen perihelin lähellä johtuu muista syistä kuin gravitaatioon liittyvistä voimista. Tavallisin syy on se, että komeettaytimen pyöriminen kiihtyy ytimestä haihtuvien kaasujen toimiessa ”rakettimoottoreina”. Suihkut saavat aikaan myös rataa muuttavia voimia ja näin on tämänkin komeetan kohdalla, C/2019 Y4:n rata on hieman muuttunut.

Komeetan himmentyminen on ikävä uutinen havaitsijoille. Komeetan odotettiin muodostuvat komeaksi paljain silmin havaittavaksi toukokuussa, mutta nyt näyttää siltä, että näin ei tapahdu. Parhaimmillaan komeetta jäisi kiikari kohteeksi. Tällä hetkellä tulevan kirkkauden arviointi on äärimmäisen vaikeaa, sillä fragmentit jatkavat kohti periheliä ja jokainen niistä kirkastuu kuten erillinen komeetta mutta paljon pienempänä ja himmeämpänä kuin alkuperäinen komeetta.

Komeetta C/2019 Y4 (ATLAS) on samanlaisella radalla kuin vuoden 1844 Suuri komeetta (C/1844 Y1). Molempien komeettojen kiertoaika on noin 4 400 vuotta ja niiden perihelit ovat noin 0,25 au etäisyydellä Auringosta. Lisäksi ratojen inklinaatio on noin 45°.  Tutkijat laskevatkin, että nämä kaksi komeettaa ovat olleet yhtä ja samaa komeetta noin 5 000 vuotta sitten, jolloin hajoaminen tapahtui.

Perihelin jälkeen ATLAS-komeetan (sen osien) kiertoaika kasvaa laskelmien mukaan noin 5 200 vuoteen. Nyt kun pirstoutuminen on tapahtunut, jokainen fragmentti saa oman kiertoaikansa ja kiertoajat poikkeavat hieman toisistaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ytimen kappaleet joutuvat hieman poikkeaville radoille ja erkaantuvat aina vain kauemmaksi toisistaan.

Ennen komeetan C/2019 Y4 hajoamista, tutkijat ajattelivat sen saavuttavan hyvinkin Suuren komeetan kirkkauden ja pyrstön pituuden. C/2019 Y4 kohdalla näin enää tuskin käy, mutta se saattaa kuitenkin kirkastua paljain silmin havaittavaksi. Lopullinen kirkkaus määräytyy sen mukaan kuinka lähekkäin irronneet kappaleet pysyttelevät periheliin asti. Joka tapauksessa mahdolliset paljain silmin onnistuneet havainnot menevät selkeästi toukokuulle. Onnistuvatko suomalaiset havaitsijat näkemään sen omin silmin, onkin jo aivan kokonaan toinen juttu.

Huomatukset

Komeettojen yleinen rakenne. Kuva Wikimedia Commons.

[1] Komeetan jäinen ydinkappale (nucleus) on suhteellisen pieni (yleensä muutaman kilometrin kokoinen), eikä sitä havaita tavallisissa maapäällisissä havainnoissa. Ytimen ympärille muodostuu haihtuvista kaasuista ja irronneesta pölystä ”ilmakehä”, jota kutsutaan komaksi. Koman keskusta on usein huomattavan kirkas (joskus jopa tähtimäinen) ja myös sitä usein kutsutaan ytimeksi. Näitä kahta termiä pitää varoa sekoittamasta toisiinsa.

Entsintäkartat toukokuussa

 (Klikkaa kuvat suuremmiksi!)

ATLAS-komeetta kirkastuu edelleen

Kari A. Kuure

Päivitetty 1.4.2020

Komeetta C/2019 Y4 (ATLAS) on edelleen kirkastunut, vaikka se ei vielä olekaan paljain silmin nähtävissä. Seiichi Yoshidan komeetta sivulla komeetan kirkkaudeksi ilmoitetaan hieman alla 8 magnitudia. Samainen sivu ennustaa, että komeetta voisi saavuttaa kirkkauden -1 perihelin aikaan (31.5.). Tällä hetkellä kirkkaushavainnoista ei pysty päättelemään, noudattaako komeetan kirkkauden kehitys ennakoitua käyrää.

Ennusteessa komeetan kirkkaus hidastuu juuri näihin aikoihin. Jos näin ei käy, vaan kirkkaus kasvaa samaan tahtiin kuin tähänkin asti helmikuun lopulta alkaen, perihelin aikainen kirkkaus olisi luokaa -5.

Milloin sitten komeetta tulee paljain silmin näkyväksi? Jälleen vastaus riippuu siitä, millaista kirkkauden kasvukäyrää komeetta noudattaa. Jos se kirkastuu Yoshidan ennusteen mukaan, niin silloin paljain silmin nähtäväksi se tulee vapun tienoilla. Silloin sen kirkkaus olisi noin 5 magnitudia. Jos kirkkaus noudattaakin suoraa linjaa, niin silloin 5 magnitudin raja saavutetaan huhtikuun puolivälin tienoilla.

Tähtien kirkkaudesta puhuttaessa paljain silmin näkyvien tähtien rajana pidetään kirkkautta 6. Miksi komeetan kirkkaus täytyy olla suurempi näkyäkseen paljain silmin? Komeettojen ja muiden pintakohteiden kirkkaus on kokonaiskirkkaus, joka siis kertyy koko kohteen näkyvä pinta-alan yli summattuna. Tähdet sen sijaan ovat äärettömän pieniä pisteitä, joten tähtien kirkkaus on kokonaiskirkkaus.

Jos katsot kirkasta tähteä kaukoputkella ensin kuvan ollessa terävä, näet sen edelleen pistemäisenä kohteena. Mutta jos säädät kaukoputken epäteräväksi, näet tähden kuvan pinta-alan kasvavan, samalla sen pintakirkaus vähenee. Epäterävänä näkyvän tähden kokonaiskirkkaus on edelleen sama kuin terävässä kuvassa mutta, jotta voisit sen kirkkauden määrittää, sinun täytyisi summata kirkkaushavainnot koko epäterävän levyn yli (pinta-alalta), jolloin saisit tähden kokonaiskirkkauden määritettyä. Komeetta on luonnostaan tällainen epäterävä kohde ja kokonaiskirkkaus muodostetaan samalla tavalla kuin epäterävän tähden kirkkaus.

Visuaalihavainnoissa komeetan kirkkauden voikin määrittää siten, että käyttää apuna erikirkkauden omaavien tähtien epäteräviä kuvia apuna. Säädä epäterävyys niin, että se vastaa mahdollisimman tarkasti näkemäsi komeetan kokoa. Jos epäterävän tähden pintakirkkaus on sama kuin komeetalla, niin silloin komeetan visuaalinen kirkkaus on sama kuin vertailutähden. Jos vertailutähden pintakirkkaus on suurempi tai pienempi, silloin tarvetta vaihtaa vertailutähti paremmin komeetan kirkkauteen sopivaksi.

Komeetan kirkastuessa vertailutähdiksi sopivia tähti on yhä harvemmassa. Tällöin toukokuun lopulla voi tulla eteen tilanne, että vertailutähdeksi sopiva tähti on ainoastaan Progyon (V_m=0,4). Sen jälkeen, jos kirkastuminen jatkuu, täytyykin vertailla Venukseen.

Seuraavat kuvat kertovat komeetan paikan viiden vuorokauden välein kello 1.00 huhtikuun aikana. Palaan asiaa toukokuun osalta myöhemmin. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Päivitys 1.4.2020. Lue myös Veikko Mäkelän juttu komeetan kirkkaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöista ja kirkkauden mallintamisesta Verkkojulkaisu Zeniitistä
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/03/31/c-2019-y4-atlas-ja-muita-komeettoja/

Komeetta C/2019 Y4 ATLAS

Tänä iltana (19.3.2020) komeetan C/2019 Y4 kirkkaus on noin 8m. joten ensimmäiset kiikarihavainnot ovat mahdollisia. Kiikari tulisi kuitenkin tukea vaikkapa kamerajalustaan.

Komeetta C/2019 Y4 ATLAS sijainti 20.3.2020 kello 5.00 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure.

Tänä iltana komeetta on näkyvissä Lähellä zeniittiä Iso Karhun tähdistössä (katso kuvaa). Se on siis hyvin korkealla taivaalla, joten se ei ole kovin helpossa paikassa kiikarihavaitsijoille. Ehkä parempi ajankohta komeetan havaitsemiseen on huomen aamulla kello 5, jolloin komeetta on noin 49 asteen korkeudella (atz 325°). Tämä korkeus on jo huomattavasti helpompi kiikarihavaitsijoille.

Uusimmat ennusteet kertovat, että komeetasta tulisi ainakin yhtä kirkas kuin vuonna 2007 nähty McNaught, jonka kuva on edellisessä jutussa.