maanantai 18. kesäkuuta 2018

Marsin oppositio lähestyy


Teksti Kari A. Kuure
Kuvat NASA.

Mars.
Mars on oppositiossa heinäkuun 27. päivänä kello 16.07 Suomen aikaa. Kuten ajankohdasta jo voi v=-2,8.
päätellä, Mars ei ole näkyvissä juuri tuolloin. Valitettavasti Mars on koko kesäkauden hyvin huonosti havaittavissa, vaikka lyhyt etäisyys tekeekin siitä tavallista kirkkaamman kohteen. Opposition aikaan sen kirkkaus on M

Marsin oppositiot toistuvat noin 26 kuukauden välein. Koska oppositioiden ajallinen väli ei ole vuoden monikerta, opposition ajankohta siirtyy noin kaksi kuukautta eteenpäin perättäisten oppositioiden välillä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että perihelioppositio, josta nyt on kysymys, toistuu 15–18 vuoden välein. Tällä kertaa Marsin periheli on lähellä opposition aikaa, sillä perihelin planeetta saavuttaa syyskuun 16. päivänä. Tällöin etäisyyttä Maahan on 206,66 miljoonaa kilometriä.

Marsin etäisyys opposition aikaan on 57,79 miljoonaa kilometriä ja Maata lähimpänä se on 31.7. etäisyyden ollessa 57,59 miljoonaa kilometriä. Näin ollen Mars näkyisi meille opposition aikaan noin 24,2 kaarisekunnin kokoisena. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin tehdä hyviä havaintoja näinkin suurena näkyvästä planeetasta. Valitettavasti se ei Suomesta onnistu, sillä aina periheliopposition aikaan Mars kohoaa horisontin yläpuolelle juuri ja juuri, eikä tarkkoja kuvia ilmakehän häiritsevästä vaikutuksesta ole mahdollista saada.

Tänä vuonna Mars näkyy parhaiten iltataivaalla marraskuussa. Silloin se on esimerkiksi 18. päivänä kirkas (Mv=-0,1) ja näkyy Vesimiehen tähdistössä noin 19 asteen korkeudella kello 18.30 aikoihin. On ikävää, että marraskuu on sääolojensa puolesta vuoden huonoin havaintokuukausi, mutta joskus kuitenkin pilvet vetäytyvät ja havaintoja voidaan tehdä.

Tällä kertaa on toinenkin tekijä pilaamassa periheliopposition aikaisia havaintoja: Marsissa on valtaisa pölymyrsky, joka todennäköisesti kattaa koko planeetan kuukausiksi. Pölymyrsky aiheutunee Auringon lämmittävästä vaikutuksesta planeetan kesäaikaiseen (eteläisellä pallonpuoliskolla) ilmakehään (jolloin se on tihein) ja johtaa voimakkaaseen epästabiilisuuteen. Pölymyrsky syntyy näissä olosuhteissa hyvin helposti.

Marsin olosuhteista johtuen pölymyrskyt eivät kovin helposti ja lyhyessä ajassa mene ohi. Marsin ilmakehään kohoava hienojakoinen pöly on sähkövarautunut ja näin ollen kannattelee itse itseään. Pölymyrskyn alkaessa ilmakehän lämpötilaerot ovat suuria mutta myrskyn jatkuessa lämpötilaerot tasaantuvat ja tuulet heikkenevät. Tämän jälkeen pölyhiukkaset voivat laskeutua hiljalleen Marsin pinnalle ja ilmakehä kirkastuu. Aikaa kuitenkin kuluu useita kuukausia.

Seuraava Marsin periheli on 3.8.2020 ja oppositio on 15.10.2020. Lähimmillään Maata Mars on tuolloin 6.10.2020 ja etäisyyttä on silloin 62,07 miljoonaa kilometriä ja planeetan kirkkaus on Mv=-2,6. Planeetan koko on tuolloin 22,6 kaarisekuntia, siis lähes yhtä paljon kuin tänä vuonna. Tuolloin planeetta näkyy Kalojen tähdistössä ja on horisontin yläpuolella iltahämärästä aamuhämärään.


















tiistai 8. toukokuuta 2018

Tulipallo – jälleen!

Yhdisgtelmäkuva videon yksittäisistä ruuduista.
Kuva © Kari A. Kuure ja Tampereen Ursa ry.
Tampereen Ursan tähtitornilla oleva Yönsilmä-kamera onnistui jälleen tallentamaan hienon tulipallon.

Tulipallo lennähti pohjoisessa horisontissa 7.5.2018 kello 00.55.58 parin kolmen sekunnin ajan. Markku Lintinen onnistui kaivamaan sen esille videolta ja laittoi havainnon Taivaanvahtiin.

Tulipallo oli havaittu Torniossa keskellä taivasta, zeniitissä, joten Tampereella se näkyi lähellä horisonttia. Oheinen kuva ja video on kuvakaappaus alkuperäiseltä videolta.




tiistai 1. toukokuuta 2018

Tampereen Ursan kevätretki Olkiluotoon


TVO:n netissä jakama vähän retusoitu
esittelykuva Olkiluodon ydinvoimalan alueesta,
sellaisena kuin se tulee olemaan taaimpana näkyvän
kolmannen yksikön aikanaan (piakkoin?)
valmistuttua.

Matti Koskinen

Teimme Tampereen Ursan kevätretken Olkiluodon ydinvoimalaan lauantaina 14.4.2018. Hyvänsuosion retki saavuttikin, sillä meitä osallistujia oli 28. 

Linjuriässän iso bussi lähti aamulla tähtitornilta kauniissa keväisessä säässä. Kohteen luonteen vuoksi meistä oli etukäteen pitänyt kerätä henkilötiedot, joiden perusteella oli selvitelty meidän turvallisuutemme. Perillä vielä varmistettiin henkilötodistuksista, että listan mukaiset turvallisiksi todetut ihmiset oikeasti olivat kyseessä.

Vierailu alkoi kahveilla ja pullalla, jonka jälkeen siirryttiin ajanmukaiseen tilavaan auditorioon. Siellä oppaanamme koko päivän ollut Mika Tanhuanpää piti meille mukavalla tyylillä tunnin kestäneen esittelyn yhtiöstä ja kaikesta mahdollisesta voimalaan liittyvästä. TVO on kovasti panostanut PR-toimintaan ja heillä on erityinen henkilöstönsä tähän tarkoitukseen. Heiltä oli helppoa tilata ilmainen esittely. Voimalayhtiölle toki tällä tavoin samalla tarjoutuu tilaisuus esitellä ydinvoimaa positiivisessa valossa. Meille selvisi vaikkapa se, kuinka Olkiluodon käyntiaikaprosentti on maailman huippua. Ja kuinka sähkön tarve Suomessa oikeastaan edellyttää ydinvoiman lisärakentamista.

Todellinen mallikappale käytettyjen
polttoainesauvojen loppusijoituksesta.
Nelikulmainen pitkä tanko kuvassa oikealla on
ei-radioaktiivinen polttoainenippu sijoitettuna
teräksiseen suojaputkiloon. Teräslieriö
sijoitetaan vasemmalla näkyvään kupariseen
paksuseinäiseen putkeen, joka edelleen
upotetaan syvälle kallioon porattuun
tunneliin. Lopuksi tunneli täytetään
bentoniittisavella, joka turpoaa tiiviiksi.
Vihon viimeksi tunnelisto sitten aikanaan
muurataan umpeen ikuisiksi ajoiksi. 
Kuva © Matti Koskinen.
Esittelyn jälkeen tehtiin omalla bussillamme kiertoajelu varsinaisella voimalan alueella. Itse voimalaitosrakennuksiin ei vierailijoita voida ottaa, mutta näimme kiertoajelulla kyllä monenlaista. Muistan aikaisemmalla yli 20 vuotta sitten tekemälläni vierailulla kerrotun, että opas ei saa kuljettaa alueelle vierailijoita ilman, että erillisen turvallisuusyksikön vartija on koko ajan mukana. Näin asianlaita näytti edelleen olevan.

Ydinvoimalaa esiteltäessä törmätään vääjäämättä säteilysuojelukysymyksiin. Niinpä mekin seuraavaksi kävelimme maan alle 40 metrin syvyiseen luolaan, jonne on varastoitu matala- ja keskiaktiivista jätettä. Siis sellaista jätettä, jota syntyy voimalan vuosihuolloissa. Luolastossa oli myös esittelyä suunnitellusta käytettyjen korkea-aktiivisten polttoainesauvojen loppusijoituksesta, joka on ydinvoiman tuotannossa se iso kysymys. Ennen kuin meidät päästettiin pois tunnelista, jokaisen radioaktiivisuus mitattiin. Kukaan ei onneksi ollut saastunut.

Olkiluodon voimalan vierailukeskus.
Kuva Maria Levola.
Lopuksi palattiin vierailukeskukseen tutustumaan ydinvoimaa käsittelevään ”Sähköä uraanista -
näyttelyyn”. Tyylikkäästi toteutettu vierailukeskus sijaitsee varsinaisen voimala-alueen ulkopuolella ja on kaikille vierailijoille avoin. Siihen tutustuminen ei siis vaadi mitään erillisiä turvallisuusselvityksiä. Näyttely oli mainiosti toteutettu ja siellä olisi kyllä saanut aikaa kulumaan enemmänkin. Takaisin Tampereella tähtitornilla oltiin ihan aikataulun mukaisesti illan suussa. Ehdittiinpä paluumatkalla pysähtyä vielä kahvitauollakin.

Idea retken kohteesta tuli alun perin Akulta ja Marialta ja bussijärjestelyistä, henkilötietojen keruusta ja muusta sellaisesta huolehti Saul. 



sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Lisää tulipalloja

Tulipallo näkyy kuvassa kaakon suunnassa. Vertaamalla
muihin kuviin näyttää siltä, että valotus on jäänyt hieman
kesken, sillä loppuleimahdus näyttäisi puuttuvan.
 Kuva © Tampereen Ursa. ry.

Tampereen Ursan tulipallokamera tallensi jälleen uuden tulipallon kun vuorokausi oli juuri vaihtunut 27. päivänä. 

Kello 00.07 kaakkoisella taivaalla välähti ja kirkas viiru tallentui valottamassa olleeseen kameraan (kts. kuva).

Esko Lyytisen mukaan (Taivaanvahti) kappale syöksyi ilmakehässä noin 25 km/s nopeudella ja hävisi näkyvistä 29 km korkeudessa. Esko arvion mukaan kappaleesta ei tullut maapinnalle kappaleita, ei ainakaan isoja, löydettävissä olevia. Tulipallo katosi Hämeenlinnan yläpuolella, ehkä muutama kilometri länteen kaupungin keskustasta.



perjantai 16. maaliskuuta 2018

Jo viides tulipallo tallentui kameraan Tampereella

Yhdistelmäkuva tulipallosta. Kuva © Kari A. Kuure,
Markku Lintinen ja Tampereen Ursa ry.

Kulunut alkuvuosi on ollut lajissaan ennätyksellinen: jo viisi tulipalloa on tallentunut Tampereen Ursan tähtitornilla oleviin kameroihin. Tuorein tapaus on eiliseltä aamulta: Kello 3.47.33 lennähti pohjoisessa lähellä horisonttia vähintään -4 magnitudin tulipallo.

Tällä kertaa tulipallo tallentui Markku Lintisen Yönsilmä-kameraan, joka videoi taivasta kaiken aikaa. Ohessa on videon yksittäisistä ruuduista tehty yhdistelmä kuva. Kuvassa lentoradan keskivaiheilla on nähtävissä hienoinen kirkastuminen, joka saattaa merkitä ainakin osittaista pirstoutumista. Kuvassa tulipallo näyttää himmenevän ennen kokonaan sammumista, joten ilmeisesti se höyrystyi loppuun ilmakehässä ja maahan asti pölyä karkeampaa tavaraa ei pudonnut.

Taivaanvahdin mukaan samainen tulipallo onnistuttiin videoimaan Lahden Ursassa.

Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä eilen puhui tulipallotutkimukseen erikoistunut Esko Lyytinen, joka näki Markun ottamat kuvat tuoreeltaan. Hän piti tapausta hyvin kiinnostavana mutta sen paremmin hän ei tietystikään pystynyt tutkimuksen tässä vaiheessa asiaa kommentoimaan.

Alla video tästä havainnosta:



tiistai 13. maaliskuuta 2018

Kuukauden esitelmä: Meteori ja tulipallot

7.3.2018 näkyt tulipallo tallentui myös Tampereen Ursan
tulipallokameraan. Kuva © Tampereen Ursa.

15.3.2018  Esko Lyytinen: Meteorit ja tulipallot

Kuluneen talven aikana on Suomen alueella nähty monta kirkasta tulipalloa. Muutaman tulipallon kuva on tallentunut myös Tampereen Ursan tähtitornilla taivasta kuvaaviin kameroihin. Mistä tulipallot aiheutuvat ja mihin ne putoavat on kysymys, joka varmasti kiinnostaa meistä jokaista!

Ursan Taivaanvahti-järjestelmä kokoaa ihmisten tekemiä tulipallohavaintoja. Havainnot tutkii Ursan tulipallotyöryhmä. Tulipalloryhmän apuna on parinkymmenen tulipallokameran ottamat kuvat ja näiden lisäksi usein ilmoitusten mukana tulleet kuvat. Kuvien perusteella pystytään määrittämään avaruudesta tulleen kappaleen rata ja ilmakehän läpi mahdollisesti selvinneiden kappaleiden putoamispaikka.

Työryhmän työllä on usein hyvin kiire, sillä putoamispaikan pitäisi selvitä ennen seuraavaa lumisadetta. Maahan sataneen lumen peittäessä mahdolliset pudonneet kivet, niiden löytäminen on lähes mahdotonta.

Illan luennoitsija, Esko Lyytinen, on yksi Ursan tulipallotyöryhmän avainhenkilöistä. Hän on kehittänyt matemaattisia menetelmiä meteoriparvien ratojen laskentaan ja hän myös vastaa tulipallojen radan määrittämisestä.

--

Esitelmät pidetään Monitoimitalo 13:sta Wivi Lönn -salissa (4 krs.), Satakunnankatu 13 (sisäänkäynti Pellatehtaankadun puolelta) ja ne alkavat kello 18. Esitelmien kesto on noin 1,5 h keskusteluineen.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Jälleen tulipallo


Keskiviikkona 7.3.2018 varhain aamulla nähtiin eteläisessä Etelä- ja Keski-Suomessa tulipallo.

Alustavien aikatietojen mukaan tulipallo oli läntisellä taivaalla kello 4.36 aikoihin. Tampereella oli tuolloin selkeää ja tulipallokamera oli valottamassa, joten tapahtuneesta saatiin talteen hieno valokuva. Sama tulipallo tallentui myös Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen tulipallokameraan.

Tampereen Ursan tulipallokamera tallensi 7.3.2018 kello 4.36 näkyneen
tulipallon. Kuvan yläreunassa, etelän suunnassa näkyvä kirkas valkoinen alue 
on ylivalottunut Kuu. Kuva © Tampereen Ursa ry.


Päivitys 8.3.2018

Ursan Taivaanvahtiin on tulipallosta tullut 18 ilmoitusta havainnoista. Ilmoitusten joukossa on viisi joissa on mukana myös kuva. Esko Lyytisen mukaan tulipallon aiheuttanut kappale tuli avaruudesta maapallon ilmakehään Porin alueella ja nopeutta sillä oli noin 30 km/s. Nopeus oli sen verran suuri, että kappale on todennäköisesti höyrystynyt kokonaisuudessaan ilmakehässä. Esko Lyytinen arvioi, että maahan asti selvinneitä kappaleita on hyvin vähän ja nekin hyvin pienikokoisia.

--

Esko Lyytinen kertooTampereen Ursan Kuukauden esitelmässä 15.3. kello 18 alkaen tulipalloista. Tilaisuus pidetään Monitoimitalo 13:ssa, osoite Satakunnankatu 13, Wivi Lönn -salissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!