lauantai 12. lokakuuta 2019

Havaintovinkki: Kuu peittää Zeeta Taurin


Kuun kiertoaika maapallon ympäri on tähtien suhteen noin 27,5 vuorokautta ja aika uusikuusta uusikuuhun on noin 29,5 vuorokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden kierroksen aikana Kuu kulkee hyvin monien tähtien ja muiden tähtitaivaan kohteiden editse peittäen ne. Kirkkaat planeetatkin joutuvat Kuun peittämiksi silloin tällöin, joten ne ovat hyviä havaintokohteita ainakin silloin kun ne tapahtuvat pimeällä taivaalla.


Zeeta Tauri peittyy Kuun taakse 19.10. kello 3.56 – 4.56. Kuvat © Kari A. Kuure.


Tavallisesti tähtien peittymisiä ei noteerata, eikä niiden peittymisiä esitellä havaintovinkkeinä, mutta tehtäköön tällä kertaa poikkeus. Ensi lauantaiaamuna (19.10.) kello 3.56 kolmannen kirkkausluokan tähti Zeeta Tauri peittyy Kuun taakse. Zeeta Tauri sijaitsee Härän tähdistön alimman sarven päässä ja on helposti löydettävissä. Tähti ilmaan jälleen näkyviin kello 4.56.

Jupiter peittyy Kuun taakse marraskuun 28. päivänä kello 12.02–12.52. Silloin on kyllä keskipäivä ja Jupiter on matalalla kaakossa, joten sen näkeminen on todella haastavaa.

Planeetoista Venus peittyy Kuun taakse seuraavan kerran 19.6.2020 kello 11.15. Kohteet ovat korkealla taivaalla ko. aikaan, mutta niin on Aurinkokin. Venuksen voi löytää goto-kaukoputkella helposti, muilla kaukoputkilla täytyy olla hyvin tarkkana, ettei suuntaa kaukoputkeaan Aurinkoon, sillä Venuksen elongaatio on vain 22 astetta. Venus ilmaantuu jälleen näkyviin kello 12.22.


keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Kirkas tulipallo Tampereen Ursan sääkamerassa


Tampereen Ursan sääkamera tähtitornilla onnistui tallentamaan kirkkaan tulipallon 4.10. kello 2.19.45 alkaen. Kestoa tulipallolla oli noin 15 sekuntia ja kirkkaudeltaan se ylitti täysikuunkirkkauden. Tulipallon aiheutti tavallista suurempi meteoroidi ja se todennäköisesti pudotti ilmakehän läpäisseen kiviaineksen johonkin eteläiseen Suomeen. Tällä hetkellä putoamispaikka ei ole tiedossa.

Yhdistelmäkuva videosta, jolle tallentui tulipallo 4.10.2019 kello 02.19.45 alkaen. Kuvan käsittely © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.


Päivitys 11.10.2019

Markku Lintisen kotikameraan tallentui sama tulipallo alkuosaltaan. Tässä yhdistelmäkuva videon yksittäisistä kuvista:

Tallennettu 4.10.2019 kello 02.10.45 alkaen Kangasalla . Kuvankäsittely © Kari A. Kuure, alkuperäiskuvat © Markku Lintinen.



tiistai 8. lokakuuta 2019

Kirjauutuus: Avaruudesta


Esko Valtaoja

Avaruudesta
Ursan julkaisuja 164
Ursa ry.
Nidottu 158 sivua
ISBN 978-952-5985-71-9

Esko Valtaojan kirjoittajan taidot tunnetaan, eikä hän petä tälläkään kertaa. Kirjanen – Avaruudesta – on mielenkiintoisesti kirjoitettu, ei niin syvällinen tai tieteellinen, vaan kepeää ajatuksen juoksua maan ja taivaan välillä. Kirja koostuu kymmenestä luvusta, joissa Valtaoja pohdiskelee maailmankaikkeuden tilaa, niin mustia aukkoja kuin avaruuden muukalaisia ja hieman tulevaakin, mitä se sitten lieneekin.

Pimeä aine, tyhjä tila, tai pimeä energia ovat myös kirjan lukujen aiheena. Valtoja toteaa, että emme oikeastaan tiedä siitä mitään tai korkeintaan hyvin vähän. Pimeää ainetta ja pimeää energiaa täytyy olla, muutoin ei havaitsemamme maailma toimi tai edes olisi tällainen kuin me sen voimme havaita. Jos maailmankaikkeus olisi toisenlainen, emme mekään olisi sitä ihmettelemässä. Jokapäiväinen elämänkokemuksemme vahvistaa tämän, maailmankaikkeus on mahdollistanut ihmisen ilmaantumisen maapallolle. Järki sanoo, että jos jokin asia olisi toisin, niin emme ehkä olisi täällä.

Onko maailmankaikkeutemme, siis se minkä voimme havaita, kaikki vai onko sen ulkopuolella jotakin. Tämäkin kysymys on alaan perehtyneelle tuttu kysymys. Luonnollisestikaan Valtaoja ei tähän anna mitään varmaa vastausta, kunhan vain pohdiskelee. 380 000 vuoden ikäinen maailmankaikkeutemme oli säteeltään 42 miljoonan valovuotta, siis se osa, jonka me voimme havaita tänään. Meillä vain ei ole keinoja havaita sitä, sillä sieltä, hyvin kaukaa lähtenyt valo ei koskaan tavoita meitä.

Kirja Avaruudesta sopii kaiken ikäisille lukijoille. Sen voi turvallisin mielin antaa lapselle luettavaksi mutta kyllä siitä aikuisetkin saavat paljon pohtimisen aiheita. Kirjan luvut ovat lyhyitä, ne voi lukea yhdellä istumalla, tai vaikkapa bussimatkan aikana. Suosittelen.

Kari A. Kuure