Kari A. Kuure
Sään salliessa perjantai-iltana nähdään Kuun
puolivarjopimennys. Se ei ole aivan yhtä vaikuttava näky kuin täydellinen
täysvarjopimennys, mutta tähtiharrastajan kannalta puolivarjopimennyksessä on
myös oma mielenkiintonsa.
 |
| Puolivarjopimennys 9.2.2009 Tampereen ursan tähtitornilla. Kuu on juuri noussut pimennyksen alkaessa. Kuva © Kari A. Kuure. |
Pimennys alkaa kello 19.07 Kuun ollessa idässä noin
24° korkeudella. Vaikka ilmakehä punertaa hieman Kuuta, pimennys näkyy jonkin
aikaa hieman tavanomaista voimakkaampana punertumisena. Pimennyksen edistyessä
punertuminen voimistuu ja pimennyksen ollessa syvimmillään kello 21.21,
Kuun alareuna on selkeästi tummentunut. Tummentuminen ei ole niin voimakasta
kuin täysvarjopimennyksen aikaa, sillä Kuu pysyttelee koko pimennyksen ajan
puolivarjon alueella.
Syvimmän pimentymisen jälkeen Kuu vaeltaa hiljalleen pois
puolivarjosta, samalla sen kirkkaus kasvaa, sillä puolivarjo on reunoiltaan
vähemmän himmeä. Samaan aikaa Kuu kohoaa taivaalla, jolloin myös ilmakehän
himmentävä vaikutus vähenee.
Pimennyksen alussa Kuu on siis idässä (az = 87°) ja
pimennyksen syvimmän vaiheen aikana suunnassa EESE (az = 117,5°, korkeus 39°). Pimennyksen
päättyessä kello 23.12 Kuu on siirtynyt SSE (az = 149,6°) ja korkeutta
sillä on 48°. Sään salliessa korkeutta Kuulla on siis koko pimennyksen ajan
kohtuullisen paljon, joten valokuvaaminen pitäisi onnistua hyvin helposti.
Tämän kertainen pimennys on vuoden ainoa, joka näkyy
Tampereella. Muut pimennykset ovat myös puolivarjopimennyksiä ja niiden
päivämäärät ovat 5.6. kello 21.25, 5.7. kello 6.31 ja 20.11. kello 11.44.
Tämä tammikuun alkupuolen kuunpimennys näkyy Aasiassa ja
Euroopassa, sekä suurimmassa osassa Afrikkaa. Australiassa suurimmaksi
osaksi Kuu laskee pimentyneen, vain länsiosassa pimennys on näkyvissä kokonaan.
Portugalissa ja Afrikan länsiosassa Kuu ei pimennyksen alkaessa ole vielä
noussut.
Kesäkuun pimennys näkyy suuressa osassa Aasiaa, vain
Japanissa Kuu laskee pimennyksen kuluessa. Suomessa suuressa osassa
Länsi-Eurooppaa Kuu nousee pimennyksen aikana, vain aivan Pohjois-Lapissa Kuu
ei nouse lainkaan. Etelä-Amerikan itäosassa Kuu nousee pimennyksen
loppuvaiheissa.
Heinäkuun kuunpimennys ei näy Suomessa lainkaan. Sen sijaan
Länsi-Euroopassa ja Afrikassa Kuu laskee pimennyksen aikana. Pimennys näkyy
Etelä-Amerikassa Ja suuressa osassa Pohjois-Amerikan itäosaa, lännessä Kuu
nousee pimennyksen aikana.
Marraskuun pimennys on mielenkiintoinen, sillä se ei näy eteläisessä
Suomessa lainkaan. Sen sijaan se näkyy alusta loppuun noin Rovaniemen
korkeudelta ja Kuu nousee pimennyksen aikana kolmiossa Oulun pohjoispuolelta Muonioon.
Kolmion kolmas kärki on Kuusamon itäpuolella melko tarkkaan Suomen ja Venäjän rajalla.
Valokuvaaminen
Puolivarjopimentyneen Kuun valokuvaaminen ei ole vaikea
tehtävä. Toki kameran lisäksi tarvitaan kamerajalusta, sillä valotusajat ovat
sen verran pitkiä, että liikahtaneita kuvia on helppo saada aikaan käsivaralta
kuvattaessa. Jos käytät polttoväliltään yli 300 mm teleobjektiivia tai
kaukoputkea, seuranta on välttämätön. Lisäksi kamera olisi hyvä varustaa
etälaukaisimelle, ja järjestelmäkeroissa peili pitäisi nostaa ylös ennen
laukaisua.
Pimennys kestää sen verran aikaa, että kamera tarvitsee toiset
akut, sillä kylmä sää hyydyttää helposti isonkin akun, vaikka kamera ei päällä
olisikaan kokoaikaa.
Pimennystä kuvattaessa on syytä seurata histogrammista valokuvien
valotusta. Kuun kirkkaus ensin himmenee ja sitten voimakkaasti kirkastuu pimennyksen
loppua kohti mentäessä. Tällöin ylivalottumisen vaara on ilmeinen. Mikään ei
harmita niin paljon kuin selkeästi ylivalottunut kuva.
Vaikka kuva pimentyneestä Kuusta onkin teknisesti hieno,
kuvaan voi hieman lyhyemmillä polttoväleillä sommitella jotain muutakin kuin
pimentynyt Kuu pimeällä taivaalla. Ihminen kuvassa luo aina toisenlaisen
tunnelman, ja saman tekee vaikka pienikin nuotio. Jos kuvassa pimentynyt Kuu
heijastuu vaikkapa järven pinnasta, kuva on mitä julkaisukelpoisin.
