ATLAS-komeetta kirkastuu edelleen

Kari A. Kuure

Päivitetty 1.4.2020

Komeetta C/2019 Y4 (ATLAS) on edelleen kirkastunut, vaikka se ei vielä olekaan paljain silmin nähtävissä. Seiichi Yoshidan komeetta sivulla komeetan kirkkaudeksi ilmoitetaan hieman alla 8 magnitudia. Samainen sivu ennustaa, että komeetta voisi saavuttaa kirkkauden -1 perihelin aikaan (31.5.). Tällä hetkellä kirkkaushavainnoista ei pysty päättelemään, noudattaako komeetan kirkkauden kehitys ennakoitua käyrää.

Ennusteessa komeetan kirkkaus hidastuu juuri näihin aikoihin. Jos näin ei käy, vaan kirkkaus kasvaa samaan tahtiin kuin tähänkin asti helmikuun lopulta alkaen, perihelin aikainen kirkkaus olisi luokaa -5.

Milloin sitten komeetta tulee paljain silmin näkyväksi? Jälleen vastaus riippuu siitä, millaista kirkkauden kasvukäyrää komeetta noudattaa. Jos se kirkastuu Yoshidan ennusteen mukaan, niin silloin paljain silmin nähtäväksi se tulee vapun tienoilla. Silloin sen kirkkaus olisi noin 5 magnitudia. Jos kirkkaus noudattaakin suoraa linjaa, niin silloin 5 magnitudin raja saavutetaan huhtikuun puolivälin tienoilla.

Tähtien kirkkaudesta puhuttaessa paljain silmin näkyvien tähtien rajana pidetään kirkkautta 6. Miksi komeetan kirkkaus täytyy olla suurempi näkyäkseen paljain silmin? Komeettojen ja muiden pintakohteiden kirkkaus on kokonaiskirkkaus, joka siis kertyy koko kohteen näkyvä pinta-alan yli summattuna. Tähdet sen sijaan ovat äärettömän pieniä pisteitä, joten tähtien kirkkaus on kokonaiskirkkaus.

Jos katsot kirkasta tähteä kaukoputkella ensin kuvan ollessa terävä, näet sen edelleen pistemäisenä kohteena. Mutta jos säädät kaukoputken epäteräväksi, näet tähden kuvan pinta-alan kasvavan, samalla sen pintakirkaus vähenee. Epäterävänä näkyvän tähden kokonaiskirkkaus on edelleen sama kuin terävässä kuvassa mutta, jotta voisit sen kirkkauden määrittää, sinun täytyisi summata kirkkaushavainnot koko epäterävän levyn yli (pinta-alalta), jolloin saisit tähden kokonaiskirkkauden määritettyä. Komeetta on luonnostaan tällainen epäterävä kohde ja kokonaiskirkkaus muodostetaan samalla tavalla kuin epäterävän tähden kirkkaus.

Visuaalihavainnoissa komeetan kirkkauden voikin määrittää siten, että käyttää apuna erikirkkauden omaavien tähtien epäteräviä kuvia apuna. Säädä epäterävyys niin, että se vastaa mahdollisimman tarkasti näkemäsi komeetan kokoa. Jos epäterävän tähden pintakirkkaus on sama kuin komeetalla, niin silloin komeetan visuaalinen kirkkaus on sama kuin vertailutähden. Jos vertailutähden pintakirkkaus on suurempi tai pienempi, silloin tarvetta vaihtaa vertailutähti paremmin komeetan kirkkauteen sopivaksi.

Komeetan kirkastuessa vertailutähdiksi sopivia tähti on yhä harvemmassa. Tällöin toukokuun lopulla voi tulla eteen tilanne, että vertailutähdeksi sopiva tähti on ainoastaan Progyon (V_m=0,4). Sen jälkeen, jos kirkastuminen jatkuu, täytyykin vertailla Venukseen.

Seuraavat kuvat kertovat komeetan paikan viiden vuorokauden välein kello 1.00 huhtikuun aikana. Palaan asiaa toukokuun osalta myöhemmin. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Päivitys 1.4.2020. Lue myös Veikko Mäkelän juttu komeetan kirkkaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöista ja kirkkauden mallintamisesta Verkkojulkaisu Zeniitistä
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/03/31/c-2019-y4-atlas-ja-muita-komeettoja/

Komeetta C/2019 Y4 ATLAS

Tänä iltana (19.3.2020) komeetan C/2019 Y4 kirkkaus on noin 8m. joten ensimmäiset kiikarihavainnot ovat mahdollisia. Kiikari tulisi kuitenkin tukea vaikkapa kamerajalustaan.

Komeetta C/2019 Y4 ATLAS sijainti 20.3.2020 kello 5.00 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure.

Tänä iltana komeetta on näkyvissä Lähellä zeniittiä Iso Karhun tähdistössä (katso kuvaa). Se on siis hyvin korkealla taivaalla, joten se ei ole kovin helpossa paikassa kiikarihavaitsijoille. Ehkä parempi ajankohta komeetan havaitsemiseen on huomen aamulla kello 5, jolloin komeetta on noin 49 asteen korkeudella (atz 325°). Tämä korkeus on jo huomattavasti helpompi kiikarihavaitsijoille.

Uusimmat ennusteet kertovat, että komeetasta tulisi ainakin yhtä kirkas kuin vuonna 2007 nähty McNaught, jonka kuva on edellisessä jutussa.

Kevään kirkas komeetta

Kari A. Kuure

Noin nelisen kuukautta sitten Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS) havaitsi komeetan, joka sai luettelotunnuksekseen C/2019 Y4. Löytöhetkellä se oli vielä hyvin kaukana mutta oli lähestymässä Aurinkokuntamme sisäosia. Se on vieläkin tätä kirjoittaessani Marsin radan ulkopuolella mutta on jo kirkastunut huomattavasti siitä, mitä sen kirkkauden kehityksessä aluksi ennakointiin.

Kirkas komeetta Tampereen horisontissa oli vuonna 2006 komeetta McNaught. Tuleeko C/2019 Y4 ATLAS -komeetasta samanmoinen, jää nähtäväksi. Kuva © Kari A. Kuure.

Kirkkauden kasvu on saanut tutkijat kiinnostumaan siitä toden teolla. Mielenkiintoa lisää se, että komeetta on samanlaisella kiertoradalla kuin vuoden 1844 ”Suuri komeetta”. Jotkut tutkijat ovat spekuloineet, että C/2019 Y4 olisikin suuresta komeetasta irronnut kappale. Komeetta näyttäisi kuuluvan suureen Kreutz- auringonhipaisijoiden komeettaperheeseen. Ryhmään kuuluvien komeettojen radat vievät usein niin lähelle Aurinkoa, että ne tuhoutuvat lämmön vaikutuksesta.

Komeetan ilmakehä näyttäisi olevan jo tässä vaiheessa noin 300 000 km halkaisijaltaan, siis yli kaksinkertainen Jupiterin halkaisijaan verrattuna.

Kirkkauden odotetaan kasvavan parina seuraavan kuukautena merkittävästi, jopa niin että siitä olisi tulossa merkittävän kirkas komeetta. Komeetta on perihelissä toukokuun 31. päivänä ja silloin sen kirkkaudeksi lasketaan -5,4^m. Komeetan kokonaiskirkkaus olisi näin ollen yhden magnitudin kirkkaampi kuin Venus on juuri nyt. Tosin, kyseessä on pinta kohde, joten se kirkkaus jakaantuu koko komeetan näkyvälle pinnalle ja siitä syystä Venusta ja komeettaa on vaikea verrata toisiinsa. Jonkinlaisen käsityksen komeetan kirkkaudesta saa, jos kiikarin terävyyssäädön säätää mahdollisimman epäteräväksi ja sen jälkeen katsoo Venusta. Komeettaa on kuitenkin lähes mahdotonta havaita tähän aikaan.

Komeetan C/2019 Y4 ATLAS -sijainti 20.5.2020 kello 1.30. Kuva © Kari A. Kuure.

Tampereella pimeät yöt päättyvät huhtikuun 17. päivänä. Onneksi komeetta on yön pimeimpinä hetkinä näkyvissä pohjoisessa, joten voimme seurata sen kulkua jonkin aikaa ennen vaaleita kesäöitä. Toukokuun 1. päivänä komeetan kirkkaudeksi lasketaan noin 6,3^m ja se sijaitsee Kirahvin tähdistössä, siis korkealla pohjoisella taivaalla.

Toukokuun 5. päivänä komeetan kirkkaus on kasvanut magnitudin verran (V_m=5,3), toukokuun 10 päivänä kirkkaus on V_m=3,7, 15.5. kirkkaus on V_m=1,8, 20.5. kirkkaus on V_m=-0,6 ja 20.5 kirkkaus on V_m=-3. Nyt ollaan jo niin lähellä periheliä ja taivas on vaalea, että komeetan löytäminen taivaalta on vaikeaa huolimatta komeetan suuresta kirkkaudesta. Komeettaa on myös siirtynyt Perseuksen tähdistöön.

Komeetan rata ja sijainti 15.5.2020. Kuva © Kari A. Kuure.

Ehkä viimeisin mahdollisuus nähdä komeetta on 25.5. kello 1.30 aikaan (edelleen Perseuksessa), jolloin se on NNE-suunnassa. Korkeutta komeetalla ei ole kovinkaan paljon, sillä se näkyy noin 9 asteen korkeudella. Jos ja kun mitä ilmeisemmin komeetalle kehittyy pyrstö, se osoittaa Auringosta poispäin eli tässä vaiheessa oikealle ylös.

Komeetta on sirkumpolaarinen (pysyttelee horisontin yläpuolella koko vuorokauden) aina 28.5 asti, jolloin se nousee kello 0.16. Tampereella.

Toukokuun 31. päivänä komeetta on perihelissään ja vain 0,25 au etäisyydellä Auringosta. Etäisyys Maahan ei ole suuren suuri, sillä se on vain 0,87 au. Tässä vaiheessa komeetta nousee horisontista kello 2.31 ja Aurinko hetkeä myöhemmin, joten ennakoidusta kirkkaudesta V_m=-5 ei juurikaan ole hyötyä komeetan näkemisen suhteen.

Perihelin aikaan komeetta näkyy niin lähellä Aurinkoa, että sen havaitseminen on jo mahdotonta. Kuva © Kari A. Kuure.

Perihelin jälkeen komeetta ei enää näy Suomessa yön pimeimpinä hetkinä. Kesäaikana se on vain päiväaikaan horisontin yläpuolella ja syksyn tullessa komeetan kirkkaus on painunut havaittavuuden alapuolelle.

Havaintoja varten tästä linkistä voi laskea tarkat koordinaatit kullekin havaintosesssiolle. Huomaa, että sivun oletusarvona on maapallon keskipiste, joten jos halua toposentriset koordinaattit, joudut syöttämään ne ohjelmalle.

https://ssd.jpl.nasa.gov/horizons.cgi?find_body=1&body_group=sb&sstr=C/2019%20Y4

Jos joku onnistuu kuvaamaan komeettaa, niin Radiantti julkaisee mielellään nämä kuvat.

Kokouskutsu kevätkokoukseen

Tampereen Ursa ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 17. maaliskuuta 2020 kello 18.00 alkaen (Kaupinpuistonkatu 28, 33500 Tampere).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat kuten hyväksytään Toimintakertomus 2019, Tilinpäätös ja Tase 2019 sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisesti tilivelvollisille.

Tampereella 16.2.2020
Hallitus