Tommi Tenkanen
Matka mustaan aukkoon — Alkuräjähdyksestä kaiken teoriaan
Ursan julkaisuja 175
Ursa ry 2021
ISBN 978-952-7443-00-2
Nidottu 286 sivua.
Mustista aukoista on kirjoitettu muutaman viime
vuosikymmenen aikana valtavasti ja osa tästä kirjallisuudesta on julkaistu
Suomeksikin. Niinpä Tommi Tenkasen Matka Mustaan aukkoon on suurelta
osin jo aikaisemmin julkaistujen asioiden kertausta. Toki nuoremmalle
sukupolvelle kirjassa on paljon uutta ja eipä se vähän vanhemmallekaan lukijalle
asioiden kertaaminen pahaa tee. On kirjassa paljon uuttakin, sillä se kertoo historian
lisäksi aivan viimevuosien tutkimuksista ja niiden tuloksista.
Yksi näistä uusista tutkimuksista on mustan aukon
kuvaaminen. Haastateltavana on ollut Tuomas Savolaisen (Aalto-yliopisto), joka kertoo
M87 galaksin ytimessä sijaitsevan supermassiivisen mustan aukon kuvaamisesta
maapallonlaajuisella EHT-radioteleskoopilla. Sattumalta Tuomas Savolainen piti
esitelmän Tampereen Ursan jäsenillassa samasta aiheesta samalla viikolla, kun
posti toi Tenkasen kirjan luettavakseni. Tuomaksen esitelmä on edelleen katsottavissa
YouTubessa Tampereen Ursa -kanavalla.
Tuomas Savolaisen haastattelu ei ole ainoa laatuaan, sillä
Tenkanen haastattelee muitakin tutkimuksen eturintamassa olevia kollegoitaan:
Anne Lähteenmäkeä Metsähovin observatoriosta ja tutkijakumppaneitaan ja tapaamiaan
esitelmöitsijöitä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Tenkanen antaa
puheenvuoron näille tutkijoille, joten se tuo kirjaan vaihtelua ja auttaa
lukijaa ymmärtämään kuinka laajalla rintamalla mustia aukkoja nykyisin
tutkitaan. Itse pidän tästä lähestymistavasta ainakin tässä kirjassa.
Merkittävin tutkija on tietysti Albert Einstein ja hänen kollegansa
1900-luvun alkupuolella. Tenkanen tuo esiin myös Einsteinin aikalaisen,
suomalaisen Gunnar Nordströmin, joka pähkäili samoja gravitaatioasioita
kuin kuuluisampi tutkijakumppaninsa ja joka oli myös Einsteinin kanssa
kirjeenvaihdossa. Suhteellisuusteoria onkin perustavaa laatua oleva työväline
mustien aukkojen tutkimuksessa ja yrityksissä ymmärtää mitä ne todellisuudessa
ovat.
Yksi merkittävimmistä ja toistaiseksi suurelle yleisölle
tuntemattomimpia teoreettisia tutkijoita on Juan Maldacena (Institute of
Advance Study, Princeton). Hän on saanut merkittävää mainetta tutkijapiireissä
AdS-CFT-dualiteetin eli holografisen periaatteen kehittäjänä. Tenkanen haastattelee
häntä kirjansa loppupuolella. Tämä luku oli ainakin minulle kaikkein
mielenkiitoisin, joskaan ei kaikkein helpoin. Tarkemmin ajatellen, jos tämä
luku olisi jäänyt kirjasta pois, niin se olisi tehnyt kirjasta jotenkin vajaan.
Muodostuuko holografinen periaate tutkimuksen valtavirraksi vai jääkö se
tieteen historiaan kummalliseksi, umpikujaan johtaneeseen poluksi, jäänee
nähtäväksi.
Pieni varoitus lukijoille on paikallaan. Tenkanen on
työskennellyt pitkään Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ja sen vuoksi hän
käyttää sanaa triljoona sikäläisittäin (1012). Meillä sana
tarkoittaa 1018 joten ero on miljoonakertainen. Onneksi näitä
sekaantumiskohtia kirjassa on vain pari eikä ne vie maalta merelle.
Tenkasen teksti on helppolukuista, se etenee sujuvasti ilman
omituisia harhapolkuja. Niinpä voikin suositella kirjan lukemista kaikille sen
aihepiiristä kiinnostuneille.
Kari A.
Kuure.