maanantai 9. marraskuuta 2020

Erittäin kirkas tulipallo tallentui videolle

Kari A. Kuure

Lauantai-iltana 7.11.2020 kello 23.27.00 rävähti lähellä läntistä horisonttia hyvin kirkas bolidi eli tulipallo. Se ehti olla Tampereen horisontin yläpuolella vain 4 sekunnin ja mutta valaisi taivaan hyvin laajalti. Myös muualta Suomesta saatiin havaintoja, Kyyjärvellä ja Kemiönsaaressa se tarttui myös videolle.

Yhdistelmä videon yksittäisistä kuvista, jolloin bolidin koko reitti tulee näkyviin. Bolidi on keskialueen kahden kuusen välissä ja huomaa myös hyvin kirkas taivas, lähes kuin päivällä. Kello 23.27.00 on jo täysin pimeää normaalisti. Kuva © Kari A. Kuure.


Tämän suuruusluokan bolidit ovat harvinaisia. Ruotsissa kuitenkin koettiin aivan toisen luokan bolidi, sillä se aiheutti myös voimakkaan ääni-ilmiön, kuin suihkukone olisi lentänyt taivaan halki. Ruotsissa säätila oli kuitenkin pilvinen, joten useimmat havaitsijat näkivät vain pilvipeitteen yhtäkkisen kirkastumisen ja siihen liittyvän äänen.

Norjassa ja Tanskassa sää oli hivenen parempi ja bolidi tallentuikin kaikkiaan kuudelle eri kameralle, kolme Norjassa ja kolme Tanskassa.



Tätä kirjoittaessani suomalaisista havainnoista on alustavat tiedot käytettävissä. Sen sijaan Norsk Meteornettverk on saanut jo laskettua tarkan radan meteoroidille ja sen mukaan avaruudesta tullut kappale lähesty Maata suunnassa 29,1° (suunnilleen SSW → NNE). Sen lähestymiskulma maanpintaan nähden oli jyrkkä, laskelmien mukaan noin 82,5°. Nopeutta kappaleella oli 23,9 km/s. Valoilmiö alkoi noin 88,1 km korkeudella ja se sammui noin 15,9 km korkeudella. Ursan tulipalloryhmän alustavat laskelmat ovat samansuuntaisia mutta hieman epätarkempia, johtuen siitä, että Esko Lyytisen käytettävissä oli vain kaksi videota.


Norjalaiset kokosivat useiden videoiden kuvat ja määrittivät niiden perusteella määrittivät bolidin alku- ja loppupaikat. Se on vektorien yhdistymispisteessä. Kuva © Norsk Meteornettverk. 

Tampereella valoilmiö alkoi samoin kuin muuallakin 88 km korkeudella mutta pudottuaan noin 40 km korkeuteen, horisontti esti näkyvyyden. Larvikissa (Norja) kappaleen putoamista voitiin seurata aina noin 15 km korkeuteen asti.

Norjalaiset laskivat Maata lähestyneen meteoroidin radan, joka on piirretty kaavioon vihreällä/punaisella. Kuva © Norsk Meteornettverk.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka isosta kappaleesta oli kysymys ja jäikö siitä jotakin jäljelle? Jos jokin kivi maahan asti on pudonnut, niitä pitäisi etsiä Sala-nimisen kaupungin eteläpuolelta Västeråsin kunnan pohjoispuolelta. Alue on osittain maanviljelysseutua ja siellä on myös metsiä. Näin ollen hyvällä onnella joku maanviljelijä huomaa pellollaan oudon kiven ja toimittaa sen tutkittavaksi.


sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Halloween ja kuutamo

Kari A. Kuure

Lokakuun 31. päivänä vietettiin Halloweenia. Samaan aikaan sattui täysikuu. Vielä lisää, sillä täysikuu oli kuukauden toinen ja pohjoisamerikkalaisen uudemman kansanperinteen mukaan sitä kutsutaan nimellä Blue Moon. Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten alkuperäiskansojen perinteen mukaan tähän aikaan vuodesta tapahtuva täysikuu on Metsästäjän kuu (Hunters Moon).

Hunter Moon (Metsästäjän kuu). Kuva © Kari A. Kuure.

Suomessa täysikuita ei ole erikseen nimetty mutta syypäivätasauksen ja talvipäivänseisauksen puolivälin tietämillä on pidetty Kekriä ja juhlittu sitä, että sato on saatu koottua ja talvi voi tässä suhteessa tulla. Kirkko on pitänyt (tietysti) Kekriä pakanallisena juhlana ja korvannut sen Pyhäinmiestenpäivällä sinä lauantaina, joka sattuu 31.10. – 6.11. välille.

Tänä vuonna (2020) Kekriin liittyi myös täysikuu (31.10.2020), joka kyllä aika monella paikkakunnalla peittyi pilveen. Taivaanvahtiin raportoitiin vain pari kuuhavaintoa tältä illalta. Edellisenä iltana kuitenkin lähes täysikuu näkyi ainakin täällä Tampereella. Tästä sainkin idean tutkia sitä, kuinka useasti täysikuu on juuri 31. lokakuuta. Osoittautui, että aika harvoin, vain yhdeksän kertaa 200 vuoden aikana[1].

Kekrin aikaan tapahtuvat täysikuut 1900 – 2100. Kuva © Kari A. Kuure.


Samalla huomasin, että jotkut täysikuut sattuivat vain muutamaa tuntia ennen tai muutama tunti jälkeen 31. päivän vuorokauden vaihtumisen. Päätinkin ottaa myös 30.10. ja 1.11. päivät mukaan kartoitukseen.

Tässä on myös se pointti, että kalenterimme noudattaa tietysti käyttämäämme vyöhykeaikaa (UTC+2 h). Tästä seuraa mielenkiintoinen juttu: jos täysikuu sattuu Kekrin jälkeisenä yönä esimerkiksi kello 00.30 Suomen aikaa, niin silloin se on kalenterimme mukaan 1. marraskuuta. Sen sijaan Ruotsissa, joka käyttää myös omaa vyöhykeaikaa (UTC+1 h) päivämäärä on edelleen 31. lokakuuta. Itse asiassa tämä vyöhykeaikojen ero koko maapallolla voi johtaa eri päivämääriin, joten on perusteltua tältäkin kantilta katsoa myös viereisten päivien tilanne. Oheinen taulukko kertoo Kekriin sijoittuvat vuodet ja päivät täyskuulle.

Tässä ei kuitenkaan ollut aivan koko tarina. Täysikuusta kun on kysymys, niin silloin on aina mahdollisuus kuunpimennykselle. Näin tässäkin tapauksessa. Yhdistelmä Kekri, Halloween, Blue Moon, Hunters Moon ja kuunpimennys toteutuu kahdesti tarkastellun 200 vuoden aikana. Näin tapahtuu vuonna 2050 ja 2069. Molemmat pimennykset näkyvät lähes kokonaan Suomessa.

Huomautukset

[1] Laskelmat tein Mobile Observatory Pro Android-sovellutuksella.