Komeetta 46P/Wirtanen

Alla Tapio Lahtisen kuvaama komeetta 46P/Wirtanen:stä. Kuvaus on tapahtunut Espanjassa olevalla etäohjatulla laitteistolla.

Komeetta 46P/Wirtanen, valokuvattuna 16.11.2018 kello 08.00. Kuvauspaikka Fregenal de la Sierra, Espanja.
Huomaa komeetan kaksi pyrstöä, toinen on pölypyrstö ja toinen kaasupysrtö. Kuva © Tapio Lahtinen.

Talvikauden komeetat

Teksti ja kuvat © Kari A. Kuure

Aivan lähipäivinä aamutaivaalle ilmaantuu kohtuullisen kirkas komeetta, jota voi havaita vaikkapa kiikarilla tai jo pienellä kaukoputkella. Komeetta on C/2018 V1 (Machholz-Fujikawa-Iwamoto) ja sen löytäneet harrastajat ovat yhdysvaltalainen ja kaksi japanilaista. Machholz käytti löytäessään 0,47 m peilikaukoputkea ja Fujikawa 120 mm f/3,5 VVD-kameraa. Iwamoto puolestaan otti kuvan 100 mm f/4.0 objektiivilla ja kamera oli Canon EOS 6D. Tällä kertaa oli siis kysymys harrastajien tekemästä löydöstä, joka alkaa olla harvinaista herkkua automaattisesti toimivien observatorioiden aikaan. Vielä muutama vuosi sitten valtaosa komeetoista oli ihmisen tekemiä löytöjä.

Komeetta C/2018 V1 valokuvattuna 14.11.2018. Kuvaaja Tapio Lahtinen  ja kuvaupaikka Fregenal de la Sierra, Espanja.

Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 46/47. Kuva © Kari A. Kuure

C/2018 V1 lähestyy hyvää vauhtia kohti periheliään, joka on joulukuun 3. päivänä. Perihelietäisyys Auringosta on 0,39 au, joka on lähes sama kuin Merkuriuksen keskietäisyys Auringosta. Komeetta on ensimmäisellä vierailulla aurinkokunnan sisäosassa, joten haihtuvaa jäätä ja kaasua siinä on luultavasti melkoisen runsaasti. Laskelma osoittavat komeetan olevan kaikkein kirkkain noin 8 magnitudia 29.11.–2.12. välisenä aikana. Perihelin jälkeen komeetta alkaa himmetä. Lähimmillään Maata komeetta on 27. marraskuuta, silloin etäisyys on vain 0,667 au.

Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 47./48. Kuva © Kari A. Kuure.

Suomessa komeetasta voidaan tehdä havaintoja aamulla matalalla itäiseltä taivaalta reilusti ennen auringonnousua. Alkuun sopiva aika on kello 5.20 mutta komeetan siirtyessä matalammalle, havaintoaikaa täytyy siirtää hieman myöhemmäksi aamua. Loppukuusta sopiva aika olisi noin 6.20 aikaan. Komeetta liikkuu Vesikäärmeessä, joten hieman tuuria ja taitoa tarvitaan komeetan löytämiseen.

Komeetta C/2018 V1:n koordinaatit. Vasemmasta reunasta alkaen on päivämäärä, sen jälkeen rektaskensio ja deklinaatio. T-mag on komeetan visuaalinen kirkkaus magnitudeina ja N-mag on komeetan ytimen visuaalinen kirkkaus. Delta on kohteen etäisyys Maasta au:na.

Toinen lähiajan komeetoista on 46P/Wirtanen. Se on kirkkaimmillaan joulukuun 16. päivänä ja on silloin korkealla pohjoisella taivaalla Härän tähdistössä Hyadien itäpuolella lähellä Seulasia. Komeetan kirkkaus on 3,8 joten on pieni mahdollisuus, että se näkyy paljain silmin. Varmin tapa kuitenkin on kuitenkin käyttää havaitsemiseen kiikaria tai pienehköä kaukoputkea ja valokuvaamalla se löytyy taatusti.

Valokuvasta myös selviää komeetan tarkka paikka ja sen jälkeen kapeakaistaisemmalla kuvakulmalla voi saada oikein näyttävän kuvan. Komeetta on sen verran korkealla pohjoisella taivaalla, että sen havaintoaika asettuu koko yölle heti pimeän laskeuduttua. Illalla havaintosuunta on itään ja yön kuluessa se siirtyy etelään ja aamupuolella se on jo lännessä. Näin ollen oman havaintopaikan mukaa voi valita sopivan havaintohetken.

Wirtasen näkymisestä on Avaruusmagasiinissa tarkempi artikkeli, se löytyy linkistä http://avaruusmagasiini.blogspot.com/2017/04/komeetta-wirtanen.html

Kirjauutuus: Filosofiaa ajasta

Carlo Rovelli

Ajan luonne

Suomentanut Hannu Karttunen

Sidottu, 240 sivua

Ursa ry 2018

ISBN 978-952-5985-60-3

Jokaisella on jonkinlainen käsitys ajasta. Joskus se kuluu nopeasti ja joskus se tuntuu mataavan loputtoman hitaasti. Nuorilla on erilainen aikakäsitys ja ikäihmisillä aivan toinen. Vaikka aika on jokaiselle tuttu, harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi mitä aika on!

Carlo Rovellin kirja Ajan luonne ei oikeastaan anna vastausta tähän kysymykseen, vaikka kovasti yrittää. Rovellin mukaan aika on perättäisiä tapahtumia ja kytköksiä, sipaistaan hieman valokartioita ja kvattifysiikkaa mutta loppujen lopuksi hän päätyy filosofioimaan, eli siis kertomaan mitä mahdollisesti historiasta tutut henkilöt ovat ajasta sanoneet.

Ajan varsinaista fysiikan ymmärtämään luonnetta kirjailija ei käsittele kovinkaan paljoa eikä syvällisesti. Luultavasti kirjoittaja ei ole edes halunnut tehdä kirjasta varsinaisesti luonnontieteellistä, vaikka kirjan alkupuolisko viittaakin siihen suuntaan. Kirjoittaa on teoreettinen fyysikko, joten ainakin lähtökohdiltaan hänellä olisi ollut mahdollisuus tehdä puhtaasti luonnontieteellinen populaariteos.

Kirjasta voisivat olla kiinnostuneet henkilöt, jotka ovat taipuvaisia filosofiointiin ja lukevat mielellään filosofista kirjallisuutta. Heille mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Kari A. Kuure