torstai 16. huhtikuuta 2026

Kaupin vesitorni: Kaupungin elämänlanka ja portti tähtiin

Maria C. – Ylhäällä Kaupin metsäisten harjujen suojassa, missä vanhojen mäntyjen latvukset humisevat tuulessa ja Näsijärven aallot lyövät kaukana alhaalla rantaan, kohoavat Tampereen silhuetin hiljaisimmat mutta elintärkeimmät vartijat. Kaupin vesitornit eivät ole vain insinööritaidon taidonnäytteitä; ne ovat monumentteja, jotka kätkevät sisäänsä kaupungin elämänlangan. Kun astut polkua pitkin kohti näitä massiivisia rakennelmia, aistit historian painon. Vesitorni on paikka, jossa luonnon peruselementti kohtaa ihmisen rakentaman ympäristön ja josta käsin katsotaan alas modernisoituvaan Tampereeseen sekä ylös äärettömään avaruuteen. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kietoutuvat täällä toisiinsa. Näiden tornien juurella seisova kulkija tuntee kunnioitusta sitä työtä ja visiota kohtaan, joka on mahdollistanut kaupungin elinvoiman säilymisen vuosikymmenestä toiseen.

Kasvavan kaupungin sammumaton jano

Tampereen kasvu 1900-luvun alkupuolella oli huimaa. Tehtaiden piiput syöksivät savua taivaalle, työläiskorttelit laajenivat ja kaupunki janosi puhdasta vettä. Ensimmäinen vastaus tähän tarpeeseen oli vuonna 1928 valmistunut vanha vesitorni. Kaupunginarkkitehti Vilho Kolhon suunnittelema punatiilinen klassisistinen rakennus kohosi metsän siimekseen vastaamaan vesihuollon haasteisiin ja tarjoamaan hätäaputöitä työttömyyden kuristamalle kaupungille. Kolhon luomus oli aikansa mestariteos, jonka 2 000 kuutiometrin vesitilavuus tuntui silloisessa mittakaavassa valtavalta.

 

Photo: See Wikimedia Commons, See file page. Source

Vuosikymmenten vieriessä ja Tampereen paisuessa suuremmaksi teollisuuden keskittymäksi, vanhan tornin kapasiteetti alkoi käydä riittämättömäksi. 1950-luvun voimakas kaupungistuminen asetti vesihuollon uuden haasteen eteen. Tarvittiin jotain suurempaa, joka edustaisi uutta, tulevaisuuteen katsovaa aikakautta. Tämä pakottava tarve johti Kaupin uuden vesitornin kunnianhimoiseen suunnitteluun.

Kaupin uuden vesitornin virallinen perustamisvuosi on 1959. Tämä vuosiluku on syöpynyt kaupungin historiankirjoihin hetkenä, jolloin Tampere otti valtavan harppauksen kohti modernia infrastruktuuria. Uuden tornin rakentaminen oli massiivinen ponnistus, joka vaati insinööriteknistä huippuosaamista. Kun 10 000 kuutiometrin vetoinen betonikolossi vihdoin kohosi täyteen mittaansa, se paitsi ratkaisi vesihuollon pitkäaikaiset ongelmat, myös loi aivan uuden maamerkin. Vuonna 1959 valmistunut torni oli järisyttävä osoitus siitä elinvoimasta, jolla tamperelaiset rakensivat kaupunkiaan kestävämmäksi ja korkeammalle.

1928

Vilho Kolhon piirtämä klassisistinen vanha vesitorni kohoaa Kaupin metsään, vastauksena kasvavan teollisuuskaupungin huutavaan veden tarpeeseen.

1957

Uuden, huomattavasti massiivisemman vesitornin peruskivet valetaan kiihtyvän kaupungistumisen asettamien paineiden alla.

1959

Kaupin uusi, upea 10 000 kuutiometrin vetoinen betonikolossi valmistuu – uuden aikakauden ja modernismin ylväs symboli.

1960

Tähtitorni avaa ovensa uuden vesitornin katolla, yhdistäen Tampereen maanalaiset vesivirrat suoraan kosmisen avaruuden äärettömyyteen.

Insinööritaidon ja sivistyksen merkkipaalut

Kaupin vesitornien tarina on yhtäjaksoista kertomusta Tampereen kaupungin kehityksestä ja sen asukkaiden arjen turvaamisesta. Vanhan tornin valmistuminen 1920-luvun loppupuolella sijoittui aikaan, jolloin kaupunki otti askeliaan kohti nykyaikaista kunnallistekniikkaa. Jykevä punatiilinen torni oli taideteos, joka heijasteli aikansa ihanteita esteettisen kauneuden ja käytännöllisyyden yhdistämisestä. Se palveli kaupunkilaisia uskollisesti läpi sota-aikojen ja pulavuosien, seisten vankkumattomana metsän keskellä.

 

Photo: Cryonic07, CC BY-SA 3.0. Source

Kun 1950-luku toi tullessaan uudenlaisen optimismin, vaatimukset infrastruktuurille kasvoivat räjähdysmäisesti. Uuden, vuonna 1959 valmistuneen vesitornin rakennusvaihe oli valtava urakka, joka työllisti suuren joukon rakentajia ja muutti pysyvästi Kaupin silhuetin. Massiivisen betonirakennelman pystyttäminen korkealle harjulle vaati poikkeuksellista teknistä taitoa. Kun vesi ensimmäisen kerran virtasi uuden tornin uumeniin, se merkitsi uuden aikakauden alkua.

Yksi merkittävimmistä merkkipaaluista uuden tornin historiassa oli tähtitornin sijoittaminen sen huipulle. Tampereen Ursa ry, paikallinen tähtitieteen harrastajien yhdistys, sai upean kotipaikan korkeuksista. Tämä päätös yhdisti ainutlaatuisella tavalla maan ja taivaan: samalla kun tornin sisuksissa virtasi kaupungin elämänlähde, sen katolla tähyiltiin kaukaisiin galakseihin. Tähtitorni on toiminut vuosikymmenten ajan porttina maailmankaikkeuteen tuhansille koululaisille ja tähtitieteen harrastajille, tehden vesitornista paitsi vesihuollon, myös tieteen ja sivistyksen tyyssijan. Vuosien saatossa tornit ovat kestäneet ajan hampaan, ja niitä on huollettu pieteetillä tulevaisuutta varten.

Mitä Kaupin vesitorni todella säilyttää?

Toisin kuin museot tai arkistot, Kaupin vesitorni ei säilytä lasivitriineihin suljettuja esineitä. Se säilyttää jotain perustavampaa: itse elämää. Sen valtavissa sisuksissa lepää kaupungin elämänlähde, puhdas vesi, joka virtaa jokaiseen tamperelaiseen kotiin, tehtaaseen ja sairaalaan. Tämä on elävä kokoelma, joka uusiutuu jatkuvasti, mutta jonka merkitys pysyy muuttumattomana. Vesi on kaupungin muisti; se yhdistää nykypäivän asukkaan niihin menneisiin sukupolviin, jotka jo vuosikymmeniä sitten joivat samaa Näsijärven ja pohjavesien puhdistamaa elämänvettä.

 

Photo: Cryonic07, CC BY-SA 3.0. Source

Tämän lisäksi vesitornit säilyttävät sisällään ainutlaatuisen arkkitehtonisen ja teollisen perinnön. Vanhan tornin punatiiliset seinät kuiskaavat tarinoita 1920-luvun työläisten arjesta ja klassismin kauneusihanteista. Uuden, vuonna 1959 valmistuneen tornin karumpi betonipinta puolestaan heijastaa sodanjälkeisen ajan modernismin ja funktionaalisuuden nousua. Yhdessä ne muodostavat kivettyneen aikajanan, joka kertoo insinööritaidon kehityksestä.

Eikä saa unohtaa uuden tornin huipulla sijaitsevaa tähtitornia, joka on säilyttänyt tamperelaisten yhteyden yötaivaan mysteereihin. Sen kaukoputkien linssien läpi on tallennettu lukemattomia havaintoja tähdenlennoista, planeetoista ja sumuista. Tähtitorni vaalii tiedonjanoa ja ihmettelyn taitoa, opettaen meille paikkamme maailmankaikkeudessa. Näin Kaupin vesitorni säilyttää rinnakkain ihmisen biologisen elinehdon ja hänen tieteellisen uteliaisuutensa.

Merkitys Tampereelle: Veden ja tähtien koti

 

Photo: Cryonic07, CC BY-SA 3.0. Source

Kaupin vesitornien merkitystä Tampereelle on mahdotonta yliarvioida. Ne ovat paljon enemmän kuin pelkkää kunnallistekniikkaa; ne ovat kaupungin sydämenlyönti, jotka pitävät yllä yhteiskunnan rattaiden pyörimistä. Ilman niiden tarjoamaa vesivarastoa ja vakaata painetta kaupungin arki pysähtyisi välittömästi. Ne edustavat turvallisuutta ja jatkuvuutta aikakaudella, jolloin moni muu asia ympärillämme muuttuu kiihtyvällä tahdilla.

Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti ne ovat ikonisia maamerkkejä. Kaupin metsän siimeksestä kohoavat siluetit toivottavat tervetulleeksi kaupunkiin palaavat asukkaat ja matkailijat. Ne ovat osoitus siitä, kuinka funktionaaliseen tarkoitukseen tehty rakennus voi olla monumentaalinen ja omalla tavallaan jopa kaunis. Ne ovat myös suosittuja ulkoilureittien kiintopisteitä, joissa luonto ja urbaani ympäristö kohtaavat harmonisesti.

Tampereen Ursa ry:n läsnäolo uuden tornin katolla on antanut rakennukselle erityisen tieteellisen ja sivistyksellisen ulottuvuuden. Se on tehnyt vesitornista oppimisen paikan, jossa sukupolvi toisensa jälkeen on voinut kokea avaruuden äärettömyyden. Tämä tekee Kaupin vesitornista ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen mittakaavassa: paikan, joka huolehtii ihmisen perustarpeista maan päällä, mutta kehottaa kurkottamaan kohti tähtiä.

Tulevaisuuden näkymät ja perinnön vaaliminen

Tänään, kun katsomme kohti Kaupin vesitorneja, näemme rakennuksia, jotka ovat palvelleet kaupunkia väsymättä vuosikymmenten ajan. Ne seisovat vankkoina, valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Vaikka vesihuollon teknologia kehittyy, näiden rakennelmien perustehtävä – puhtaan veden turvaaminen – säilyy ennallaan. Ne tulevat jatkossakin olemaan erottamaton osa Tampereen maisemaa, tarjoten suojan vedelle ja tähtitieteen harrastajille.

Alueella vieraileville Kaupin metsä ja vesitornien ympäristö tarjoavat tilaisuuden kokea palanen aitoa kaupunkihistoriaa keskellä luonnon rauhaa. Polkujen verkosto kutsuu kävelylle pohtimaan infrastruktuuria, joka pitää modernin elämämme pystyssä. Tornien hiljainen arvokkuus puhuttelee jokaista, joka malttaa pysähtyä kuuntelemaan niiden tarinaa.

Tämä artikkeli on osittain saanut inspiraationsa vanhoista valokuvista ja äänitteistä, jotka tulivat päivänvaloon, kun eräs henkilö toi henkilökohtaiset muistonsa digitoitavaksi. Se sai meidät pohtimaan, mitä muuta siellä onkaan – ullakoilla, kenkälaatikoissa, vanhoissa kaapeissa – yhteydessä Kaupin vesitorniin. Jos jollakulla on hallussaan tähän organisaatioon tai sen historiaan liittyvää vanhaa mediaa, palvelut kuten EachMoment (https://www.eachmoment.fi) voivat auttaa säilyttämään ne tuleville sukupolville.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Each Moment -yrityksen blogisivulla ja nyt Radiantissa julkaistuna kirjoittajan Maria C.:n luvalla. Hän työskentelee yrityksessä Perintö ja historiavastaavana. Yritys digitoi kaikenlaisia tallenteita kuvista aina eriformaattisiin tallenteisiin asti.

Maria kertoo sähköpostiviestissään ”Tuli muuten juuri mieleeni.. Voisin tehdä teille oman alennuskoodin KAUPINVESITORNI25, jolla saa 25 % alennusta. Jos joku teidän lukijoistanne tai jäsenistänne innostuu jutun myötä penkomaan omia kaappejaan ja löytää vanhoja kuvia tai filmejä, niin koodin avulla ne saa helpommin digitoitua talteen minkä tahansa projektin yhteydessä.”

 

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

Komeetta MAPS katosi periheliohituksen aikana

KAK Auringonhipoja komeetta C/2026 A1 (MAPS) katosi periheliohituksen aikana. Auringon voimakas lämpösäteily oli pienelle komeetalle liikaa ja se alkoi fragmentoitua (pirstoutua) eilen aamulla, selvästi ennen periheliä. SOHON ottamissa alkava fragmentoituminen näkyi komeetan nopeana (noin parissa tunnissa) kirkastumisena.

Komeetan osaset jatkoivat matkaansa kohti Aurinkoa ja ne hävisivät näkyvistä SOHOn LASCO C3 kronagrafin peitinlevyn taakse kello 9.12 UTC ja LASCO C2 kamerasta kello 11.30 UTC tienoilla. Molemmissa kameroissa näkyy jonkin aikaa komeetan pyrstö, joka sekin katosi kuvista hieman myöhemmin.

Kuvista ei pysty arvioimaan sitä, kuinka lähelle periheliä (ja Aurinkoa) komeetan pienemmät kappaleet pääsivät ennenkuin viimeisetkin kappaleet haihtuivat.

Alla SOHOn LASCO kameroiden ottamat gif-animaatiot kommeetan viimeisistä hetkistä.

 

Komeetan lähestyminen Aurinkoa aiheutti sen pirstoutumisen jo ennen periheliä. Pirstoutuminen näkyy komeetan kirkastumisena 4.4.2026 päivän aamuna. Kuvan aikaleima on UTC aikaa. Kuva SOHO (ESA & NASA).




LASCO C2 -kameran tuottama kuvasarja komeetan viimeisistä hetkistä ennen sen haihtumista Auringon lämmön vaikutuksesta. 
Kuva SOHO (ESA & NASA).





lauantai 4. huhtikuuta 2026

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) näkyy tänään SOHOn kuvissa

KAK Aurinkoa hipova komeetta C/2026 A1 (MAPS) on näkyvissä tänään SOHOn ottamissa kuvissa. Komeetta saavuttaa tänään kello 17.20  Suomen aikaa perihelinsä, jolloin sen etäisyys Auringosta on vain 854 216 km.

Komeetan ydin on arviolta maksimissaan vain 2,4 km kokoinen. Jos se on lähellä tätä kokoa, komeetta voi selvitä periheliohituksesta. Jos se on kooltaan kokoarvion alarajalla, noin 0,4 km, sen selviytymismahdollisuus on huono. Komeetta voi haihtua auringonlämmön vaikutuksesta kokonaan.

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) näkyy tässä SOHON ottamassa kuvassa selkeästi. Sillä siis on jonkin verran kokoa, vaikka mikään ”suuri komeetta” se ei ole. Kuva SOHO (ESA & NASA).


Komeetta kuuluu ns. auringonhipojiin, joiden tunnetuin on Kreutzin ryhmä. Näin ollen, sen rata muistuttaa ryhmän nykyisin tunnetuimman komeetan C/2011 W3 (Lovejojoy) rataa. Kreutzin ryhmän komeetat lähestyvät periheliä aina ekliptikatason eteläpuolelta ja periheliohituksen jälkeen myös palaavat samaan suuntaan. Komeettojen radat ovat hyvin pitkänomaisia.

Radasta johtuen, Kreutzin rymän komeettojen havaitseminen Suomesta on vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta. C/2026 A1 (MAPS) havaitseminen on osoittautumassa lähes mahdottomaksi, koska pieni mahdollisuus siihen olisi tänä iltana auringonlaskun aikaan tai huomenaamuna heti auringonnousun jälkeen, jos komeetan kirkkaus olisi riittävä. Säätila suuressa osassa Suomea ei kuitenkaan näytä sellaiselta, että komeetan havaitsemista olisi mahdollisuus edes yrittää.

Vaikka komeetan havaitseminen omin silmin onkin mahdotonta, niin sen periheliohitusta on mahdollisuus seurata Solar and Heliospheric Observatory (SOHO) ottamista kuvista. Komeetta tätä kirjoittaessani ollut näkyvissä jo 2.4. 2026 illasta alkaen LASCO C3 kameran kuvissa. Kuvia voi seurata lähes reaaliaikaisesti SOHO observatotion nettisivuilta tai suurempikokoisena SOHOn uudemmilta sivuilta.

Lisätietoja

Esitelmän Kari a. Kuure: Aurinkoa hipovat komeetat pdf-versio.

lauantai 3. tammikuuta 2026

Miksi mustat aukot ovat väistämättömiä

Tomi Hyvönen

Tähden elinkaaren kannalta yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä on, miten tähden loiste loppuu. Tähden elinkaari on kamppailua kahden eri voiman, painovoiman ja paineen, välillä. Kumpi näistä kahdesta voimasta lopulta voittaa, määrää tähden lopullisen kohtalon. Tuleeko tähdestä valkoinen kääpiö, neutronitähti vai musta aukko.

Tähden elinkaari on tasapainoilua painovoiman ja sitä vastustavan voiman välillä. Silloin, kun gravitaatiota vastustava voima syystä tai toisesta pienenee, tapahtuu gravitaatioluhistuminen. Aina se ei ole lopullista, vaan sopeutumista uusiin olosuhteisiin. 

Taiteilijan näkemys magnetarista, joka on neutronitähden erityinen muoto. Magnetarin magneetikenttä on erittäin voimakas ja ne pyörivät itsensä ympäri satoja kertoja sekunnissa.Neutronitähdet ovat osa sitä kehitysketjua, joista massiivisesta tähdestä tulee musta aukko. Kuva Wikimedia Commons.

Auringon massainen tähti fuusioi ytimessään vetyä heliumiksi. Kaasun paineen aiheuttama voima on vastakkaissuuntainen kuin gravitaatio. Tähti on hydrostaattisessa tasapainossa. Vedyn ehtyessä painetta ylläpitävä energiantuotanto heikkenee, jolloin ydin alkaa luhistua ja kuumentua. Kun ytimen lämpötila on noussut riittävän korkeaksi, helium alkaa fuusioitua hiileksi. Paine kasvaa uudelleen ja ydin saavuttaa tasapainon. Tähti siirtyy uuteen vaiheeseen, jossa painetta ylläpitää heliumin fuusio.

Mikään fuusioreaktio ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Heliumin ehtyessä ydin ei enää kykene tuottamaan riittävää painetta painovoimaa vastaan, ja se alkaa jälleen kutistua. Auringon massaisilla tähdillä puristuva heliumydin ei kuumene tarpeeksi, jotta raskaampien alkuaineiden fuusio käynnistyisi. Gravitaatiota vastustavan paineen puuttuessa ytimen tiheys kasvaa nopeasti. Kun aine on puristunut riittävän tiheäksi, kvanttimekaniikka alkaa hallita tapahtumia ja pysäyttää luhistumisen.

Kvanttimekaniikan mukaisesti kaikki ainehiukkaset eivät voi olla samassa energiatilassa, vaan hiukkaset asettuvat kuin pallot laatikkoon. Kun yksi kerros on täynnä, pitää pallot asettaa seuraavaan kerrokseen. Mitä ylempänä laatikossa pallot ovat, sitä suurempi on niiden energia. Vastaavasti korkeammalla energiatilalla olevilla hiukkasilla on riittävästi energiaa tuottaa gravitaatiota vastustava paine. Painetta kutsutaan elektronikaasun paineeksi. Kun tämä elektronikaasun paine kasvaa riittäväksi, ytimen luhistuminen pysähtyy. Tähti saavuttaa vakaan tilan, ja sen jäännöksestä tulee valkoinen kääpiö.

Elektronikaasun paine ei kuitenkaan aina riitä vastustamaan painovoimaa. Jos valkoisen kääpiön massa kasvaa esimerkiksi massan kertymisen seurauksena riittävän suureksi, tasapaino menetetään. Valkoisen kääpiön massan yläraja on noin 1,4 Auringon massaa (M). Suuremmilla massoilla aine puristuu niin tiiviiksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät muodostaen neutroneja. Lopputuloksena noin parin Auringon massainen tähden jäänne on puristunut vain parinkymmenen kilometrin kokoiseen tilavuuteen. Näin syntyy neutronitähti, jonka tiheys on käsittämättömän suuri, noin 10¹⁷ kg/m³.

Neutronitähdessä painovoimaa vastustava voima syntyy neutronikaasun paineesta. Neutronitähtiä muodostuu, kun riittävän massiivinen tähti (M > 8 M) räjähtää supernovana. Mikäli neutronitähden massa ylittää ylärajan, joka on noin 2 3 M, neutronikaasun paine ei enää kykene vastustamaan painovoimaa. Tällöin neutronitähti luhistuu mustaksi aukoksi.

Suhteellisuusteorian yhtälöistä saadaan hitaasti pyörivän tähden relativistiseksi hydrostaattisen tasapainon yhtälöksi (Tolman-Oppenheimer-Volkoff -yhtälö)


    

 

Kun paine on paljon pienempi kuin energiatiheys ja m(r) r (massa ilmaistuna pituusyksiköissä, kun G = c = 1), yhtälö palautuu Newtonin mukaiseen hydrostaattisen tasapainon yhtälöön

 


 

 

Tarkastellaan yksinkertaisuuden vuoksi tähteä, jonka tiheys on vakio koko säteen alueella, ρ. Tällöin tähden massa säteen funktiona on

 

 

 

Newtonin teorian mukaan paine säteen funktiona saadaan muodossa

 



 

ja tähden keskustan paineeksi saadaan

 



 

Sijoitetaan tähden massa


 

 

yhtälöön, saadaan

 


 

 

Newtonin teorian mukaan tähden keskustan paine on äärellinen kaikilla tiheyksillä ja säteillä. Tähti voi aina olla tasapainossa, mikäli keskustan paine on riittävän suuri.

Suhteellisuusteorian mukaan näin ei kuitenkaan ole. T-O-V -yhtälöstä voidaan ratkaista paine säteen funktiona (Karl Schwarzschild 1916b) ja saadaan

 

 

 

Nyt tähden keskustan paine on


 

 

 

Tämä palautuu Newtonin teorian mukaiseksi yhtälöksi, kun R >> M (esim. M = 1,5 km ja R = 700 000 km).

Yhtälöstä havaitaan, että suhteellisuusteorian mukaan keskustan paine on ääretön, kun

 

 

 

eli


 

 

Suhteellisuusteorian mukaan vakiotiheyksistä tähteä massaltaan

 

 

 

ei voi olla olemassa. Mikään paine ei ole riittävä pitämään tähteä kasassa, kun tähden massa ylittää raja-arvon. Vakiotiheyksisen tähden suurin massa on

 



 

Massan yläraja ei rajoitu vain vakiotiheyksisiin tähtimalleihin. Myös realistisemmissa tapauksissa, joissa tiheys pienenee ytimestä pintaa kohti, tähden massalla on yläraja. Kun tämä raja ylitetään, tasapainoa ei enää ole mahdollista ylläpitää, ja seuraa täydellinen painovoimaluhistuminen.

Suhteellisuusteorian mukaan mustia aukkoja on olemassa. Tähtitieteilijöiden tehtävänä on ollut etsiä, onko tällaisia painovoiman romahduttamia kohteita todellisuudessa olemassa. Ja onhan niitä! Puolen vuosisadan aikana tehdyt havainnot ovat osoittaneet niiden olevan varsin yleisiä kohteita, joiden massat vaihtelevat tähden massaisista mustista aukoista galaksien keskustoissa oleviin supermassiivisiin mustiin aukkoihin saakka.

 

 

 

keskiviikko 22. lokakuuta 2025

Tulipallo taivaalla

KAK – Sunnuntai-iltana (19.10.2025) havaittiin laajalti etelä ja Keski-Suomessa kirkas tulipallo, jonka bolidivaihe oli kirkkaudeltaan suunnilleen mv= –12, siis kutakuinkin täysikuun kirkkauden veroinen. Tulipallo oli väriltään vihertävä.

Tämä kuva on koottu videotalleenteen 14 kuvasta, jonka verran eri kuvia tallentui tulipallon kiitäessa taivaalla. Kuva© Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.


Ursa tulipallotyöryhmän mukaan kyseessä oli suunnilleen noin 10 kg massainen avaruuden syvyyksistä tullut kappale, joka hyvin todennäköisesti on pudottanut myös kiviä maanpinnalle. Maahan päätyneiden meteoriittien yhteismassa voisi olla noin 3 kg, sillä saapuva kappale yleensä pirstoutuu useaksi pienemmäksi kappaleeksi.

Jos pudokkaita syntyi, niin niitä pitäisi etsiä Kokkolan eteläpuolelta Pietarsaaren tai Pedersören kunnasta. Kivien löytäminen näin sulanmaan aikana on vaikeaa, joten tarvitaan todella hyvää onnea löytöjen tekemiseen.

Tulipallo tallentui myös Tampereen Ursan pohjoiskameran videoon. Oheinen kuva on videosta tehty yhdistelmäkuva noin 14 ruudusta. Pimeänaikaa videokameroiden valotusaika on pitkä, joten tallenteessa on pieniä taukoja ennen seuraavaa kuvaa. Pitkän valotusajan aikana tulipallon on edennyt joten kuvasta muodostuu hieman helminauhamainen.

Tampereen Ursa YouTbe-kanavalla on myös video tästä tapahtumasta.

 

lauantai 18. lokakuuta 2025

Joko olet nähnyt komeetta Lemmon:in?

KAK – Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) alkaa olla kirkkaimmillaan ja se on vielä hetken aikaa horisontin yläpuolella koko yön. Tosin keskiyön aikaan se on hyvin matalalla pohjoisessa. Komeetan deklinaatio kuitenkin pienene melkoista vauhtia, joten sen näkyvyys siirtyy iltaan vielä tämän kuukauden puolella ja marraskuun ensimmäisellä viikolla se alkaa olla jo vaikeasti havaittavissa. Sen jälkeen sen näkyvyyssuunta alkaa olla liian lähellä Aurinkoa, jotta siitä voisi tehdä havaintoja. 

Tämän kuvan komeetta C/2025 A6 (Lemmon):sta otti nokialainen Jukka Konttinen 16.10.2025 kello 23 aikoihin.  Komeetan vihertävä väri johtuu molekyylisen hiilen (2) ja syanoradikaalin (CN) emittoimasta valosta. Asetyleenin ja etyleenin molekyylit hajoavat uv-valossa ja vapauttavat C2-molekyylejä komaan. Samalla tavalla typpeä sisältävät yhdisteet vapauttava CN-molekyylejä. Yhdessä nämä molekyylit siis tuottavat turkoosi värisävyn komaan, joka on mahdollista nähdä valokuvista. C2 ja CN molekyylit kuitenkin hajoavat edelleen uv-valon vaikutuksesta muutamassa tunnissa, joten kaasupyrstö ei ole turkoosi, vaan sinertävä, sillä siellä valo emittoituu CO+ ja CO2+ molekyyleistä. Kuva © Jukka Konttinen.


 

Lokakuun 22. kello 01.20 Komeetta painuu ensimmäisen kerran horisontin alapuolelle Tampereella. Sen jälkeen havaintoikkuna jakaantuu kahteen: iltaan ja aamuun, joskin aamun havainnot päättyvät viimeistään 25. tietämillä. Iltaisin komeetta on näkyvissä länsitaivaalla ja 22.10. kello 20.00 aikaan noin 26° korkeudella. Lokakuun 25. päivän iltana se on kello 20 aikaa noin 20° korkeudella lännessä (atsimuutti 271°). Seuraavana iltana havaintoaikaa täytyy siirtää tunnilla aikaisemmaksi, sillä sunnuntaiaamuna siirrymme käyttämään normaaliaikaa.

Lokakuun päättyessä (31.10.) kello 19 aikaan komeetan korkeus on noin 10° ja atsimuutti 257°. Ehkä viimeinen mahdollisuus tehdä havaintoja komeetasta on marraskuun 4. päivä. Silloin sen korkeus kello 19 aikaan on noin 5° ja atsimuutti 252°, siis kutakuinkin suunnassa SWW. Silloin täyty olla havaitsemassa pimeässä paikassa.

Komeetan kirkkaus on hieman heikompi kuin mitä aikaisemmin on julkisuudessa kerrottu. Veikko Mäkelän mukaan kirkkausmaksimi saavutetaan lokakuun lopulla, jolloin sen mv= ~4,3. Komeetan kirkkaus on hieman vaikea asia hahmottaa, sillä se lasketaan koko näkyvästä pinnasta. Tässä suhteessa se poikkeaa tähtien kirkkaudesta, jotka ovat pistemäisiä kohteita. Jos havaitset paljain silmin tai mieluummin kiikarilla, etsit taivaalta siis himmeähköä pilven kaltaista pientä hattaraa, jolla on kohtalaisen tiivis (tähtimäinen) ydin. VM kertoo katsauksessaan, että koman tiivistymisaste on 5 – 7 kun asteikko on 0 – 9. Näin tiivistynyt koma hieman helpottaa kohteen löytymistä.

Jos olet kiinnostunut komeettojen havaitsemisesta, niin silloin sinulla on uusi mahdollisuus tehdä havaintoja komeetasta nimeltään C/2005 R2 (SWAN) marraskuun alkupäivinä. Se ei tule paljain silmin nähtäväksi ja tuskin sitä voi havaita edes tähtikiikarilla (kannattaa kuitenkin yrittää) mutta valokuvaamalla sen pitäisi olla helppo kohde. Mutta palaan tähän komeettaan myöhemmin, jos näyttää siltä, että siitä on havaintokohteeksi.