Tähtitieteellinen yhdistys Tampereen Ursa ry:n jäsenblogi. Aineistoa otetaan julkaistavaksi jäsenistöltä!
perjantai 16. marraskuuta 2018
Komeetta 46P/Wirtanen
Alla Tapio Lahtisen kuvaama komeetta 46P/Wirtanen:stä. Kuvaus on tapahtunut Espanjassa olevalla etäohjatulla laitteistolla.
keskiviikko 14. marraskuuta 2018
Talvikauden komeetat
Teksti ja kuvat © Kari
A. Kuure
Aivan lähipäivinä aamutaivaalle ilmaantuu kohtuullisen
kirkas komeetta, jota voi havaita vaikkapa kiikarilla tai jo pienellä
kaukoputkella. Komeetta on C/2018 V1 (Machholz-Fujikawa-Iwamoto) ja sen löytäneet
harrastajat ovat yhdysvaltalainen ja kaksi japanilaista. Machholz käytti
löytäessään 0,47 m peilikaukoputkea ja Fujikawa 120 mm f/3,5 VVD-kameraa.
Iwamoto puolestaan otti kuvan 100 mm f/4.0 objektiivilla ja kamera oli Canon
EOS 6D. Tällä kertaa oli siis kysymys harrastajien tekemästä löydöstä, joka
alkaa olla harvinaista herkkua automaattisesti toimivien observatorioiden
aikaan. Vielä muutama vuosi sitten valtaosa komeetoista oli ihmisen tekemiä
löytöjä.
|
Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 46/47. Kuva © Kari A. Kuure |
C/2018 V1 lähestyy hyvää vauhtia kohti periheliään, joka on
joulukuun 3. päivänä. Perihelietäisyys Auringosta on 0,39 au, joka on lähes
sama kuin Merkuriuksen keskietäisyys Auringosta. Komeetta on ensimmäisellä
vierailulla aurinkokunnan sisäosassa, joten haihtuvaa jäätä ja kaasua siinä on
luultavasti melkoisen runsaasti. Laskelma osoittavat komeetan olevan kaikkein
kirkkain noin 8 magnitudia 29.11.–2.12. välisenä aikana. Perihelin jälkeen
komeetta alkaa himmetä. Lähimmillään Maata komeetta on 27. marraskuuta, silloin
etäisyys on vain 0,667 au.
Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 47./48. Kuva © Kari A. Kuure. |
Suomessa komeetasta voidaan tehdä havaintoja aamulla
matalalla itäiseltä taivaalta reilusti ennen auringonnousua. Alkuun sopiva aika
on kello 5.20 mutta komeetan siirtyessä matalammalle, havaintoaikaa täytyy
siirtää hieman myöhemmäksi aamua. Loppukuusta sopiva aika olisi noin 6.20
aikaan. Komeetta liikkuu Vesikäärmeessä, joten hieman tuuria ja taitoa
tarvitaan komeetan löytämiseen.
Toinen lähiajan komeetoista on 46P/Wirtanen. Se on kirkkaimmillaan
joulukuun 16. päivänä ja on silloin korkealla pohjoisella taivaalla Härän tähdistössä
Hyadien itäpuolella lähellä Seulasia. Komeetan kirkkaus on 3,8 joten on pieni
mahdollisuus, että se näkyy paljain silmin. Varmin tapa kuitenkin on kuitenkin
käyttää havaitsemiseen kiikaria tai pienehköä kaukoputkea ja valokuvaamalla se
löytyy taatusti.
Valokuvasta myös selviää komeetan tarkka paikka ja sen
jälkeen kapeakaistaisemmalla kuvakulmalla voi saada oikein näyttävän kuvan.
Komeetta on sen verran korkealla pohjoisella taivaalla, että sen havaintoaika
asettuu koko yölle heti pimeän laskeuduttua. Illalla havaintosuunta on itään ja
yön kuluessa se siirtyy etelään ja aamupuolella se on jo lännessä. Näin ollen
oman havaintopaikan mukaa voi valita sopivan havaintohetken.
Wirtasen näkymisestä on Avaruusmagasiinissa tarkempi
artikkeli, se löytyy linkistä http://avaruusmagasiini.blogspot.com/2017/04/komeetta-wirtanen.html
lauantai 10. marraskuuta 2018
Kirjauutuus: Filosofiaa ajasta
Ajan luonne
Suomentanut Hannu Karttunen
Sidottu, 240 sivua
Ursa ry 2018
ISBN 978-952-5985-60-3
Jokaisella on jonkinlainen käsitys ajasta. Joskus se kuluu
nopeasti ja joskus se tuntuu mataavan loputtoman hitaasti. Nuorilla on
erilainen aikakäsitys ja ikäihmisillä aivan toinen. Vaikka aika on jokaiselle
tuttu, harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi mitä aika on!
Carlo Rovellin kirja Ajan
luonne ei oikeastaan anna vastausta tähän kysymykseen, vaikka kovasti
yrittää. Rovellin mukaan aika on perättäisiä tapahtumia ja kytköksiä,
sipaistaan hieman valokartioita ja kvattifysiikkaa mutta loppujen lopuksi hän
päätyy filosofioimaan, eli siis kertomaan mitä mahdollisesti historiasta tutut
henkilöt ovat ajasta sanoneet.
Ajan varsinaista fysiikan ymmärtämään luonnetta kirjailija
ei käsittele kovinkaan paljoa eikä syvällisesti. Luultavasti kirjoittaja ei ole
edes halunnut tehdä kirjasta varsinaisesti luonnontieteellistä, vaikka kirjan
alkupuolisko viittaakin siihen suuntaan. Kirjoittaa on teoreettinen fyysikko,
joten ainakin lähtökohdiltaan hänellä olisi ollut mahdollisuus tehdä puhtaasti
luonnontieteellinen populaariteos.
Kirjasta voisivat olla kiinnostuneet henkilöt, jotka ovat
taipuvaisia filosofiointiin ja lukevat mielellään filosofista kirjallisuutta.
Heille mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Kari A. Kuure
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)