Teksti ja kuvat © Kari
A. Kuure
Aivan lähipäivinä aamutaivaalle ilmaantuu kohtuullisen
kirkas komeetta, jota voi havaita vaikkapa kiikarilla tai jo pienellä
kaukoputkella. Komeetta on C/2018 V1 (Machholz-Fujikawa-Iwamoto) ja sen löytäneet
harrastajat ovat yhdysvaltalainen ja kaksi japanilaista. Machholz käytti
löytäessään 0,47 m peilikaukoputkea ja Fujikawa 120 mm f/3,5 VVD-kameraa.
Iwamoto puolestaan otti kuvan 100 mm f/4.0 objektiivilla ja kamera oli Canon
EOS 6D. Tällä kertaa oli siis kysymys harrastajien tekemästä löydöstä, joka
alkaa olla harvinaista herkkua automaattisesti toimivien observatorioiden
aikaan. Vielä muutama vuosi sitten valtaosa komeetoista oli ihmisen tekemiä
löytöjä.
|
Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 46/47. Kuva © Kari A. Kuure |
C/2018 V1 lähestyy hyvää vauhtia kohti periheliään, joka on
joulukuun 3. päivänä. Perihelietäisyys Auringosta on 0,39 au, joka on lähes
sama kuin Merkuriuksen keskietäisyys Auringosta. Komeetta on ensimmäisellä
vierailulla aurinkokunnan sisäosassa, joten haihtuvaa jäätä ja kaasua siinä on
luultavasti melkoisen runsaasti. Laskelma osoittavat komeetan olevan kaikkein
kirkkain noin 8 magnitudia 29.11.–2.12. välisenä aikana. Perihelin jälkeen
komeetta alkaa himmetä. Lähimmillään Maata komeetta on 27. marraskuuta, silloin
etäisyys on vain 0,667 au.
Komeetta C/2018 V1:n etsintäkartta viikolle 47./48. Kuva © Kari A. Kuure. |
Suomessa komeetasta voidaan tehdä havaintoja aamulla
matalalla itäiseltä taivaalta reilusti ennen auringonnousua. Alkuun sopiva aika
on kello 5.20 mutta komeetan siirtyessä matalammalle, havaintoaikaa täytyy
siirtää hieman myöhemmäksi aamua. Loppukuusta sopiva aika olisi noin 6.20
aikaan. Komeetta liikkuu Vesikäärmeessä, joten hieman tuuria ja taitoa
tarvitaan komeetan löytämiseen.
Toinen lähiajan komeetoista on 46P/Wirtanen. Se on kirkkaimmillaan
joulukuun 16. päivänä ja on silloin korkealla pohjoisella taivaalla Härän tähdistössä
Hyadien itäpuolella lähellä Seulasia. Komeetan kirkkaus on 3,8 joten on pieni
mahdollisuus, että se näkyy paljain silmin. Varmin tapa kuitenkin on kuitenkin
käyttää havaitsemiseen kiikaria tai pienehköä kaukoputkea ja valokuvaamalla se
löytyy taatusti.
Valokuvasta myös selviää komeetan tarkka paikka ja sen
jälkeen kapeakaistaisemmalla kuvakulmalla voi saada oikein näyttävän kuvan.
Komeetta on sen verran korkealla pohjoisella taivaalla, että sen havaintoaika
asettuu koko yölle heti pimeän laskeuduttua. Illalla havaintosuunta on itään ja
yön kuluessa se siirtyy etelään ja aamupuolella se on jo lännessä. Näin ollen
oman havaintopaikan mukaa voi valita sopivan havaintohetken.
Wirtasen näkymisestä on Avaruusmagasiinissa tarkempi
artikkeli, se löytyy linkistä http://avaruusmagasiini.blogspot.com/2017/04/komeetta-wirtanen.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!