Kansainvälinen avaruusasema (ISS) on yksi kirkkaimmista kohteista mitä taivaalta voi nähdä. Sille vetää vertoa vain Sirius, Venus, Jupiter ja joskus Saturnus — Aurinkoa tai Kuuta lukuun ottamatta. Joskus, jos ”kotiläksyt on tehty huonosti”, se voi kirkkaudellaan yllättää tarkkailijansa. Suomessa sitä voi helposti luulla lentokoneeksi, mutta vaikkapa Välimeren maissa äkillisellä ilmaantumisellaan se voi todella yllättää kokeneenkin tähtitaivaan havaitsijan.
 |
| Kansainvälinen avaruusasema on jättänyt tämän pistejonon Tampereen Ursan tähtitornin eteläkameraan 19. heinäkuuta 2020. Kuva © Tampereen Ursa ry. |
Avaruusaseman näkyvyys ennusteita saa helposti ja maksutta käyttöönsä käyttämällä jotain mobiililaitteelle asennettua sovellusta. Näistä tunnetuin on ehkä Heavens-Above, joka on vuosikausia tuottanut tarkkaa tietoa ISSn näkymisestä satelliittien ohella. Sovellus pitäisikin kuulua jokaisen harrastajan kännykkään tai tablettiin ”vakiona”. Sovellutuksesta on saatavissa myös ”Pro” -versio, jossa ei ole mainoksia.
Joissakin sovellutuksissa voi saada näkyvyysennusteita myös päiväajalle, jolloin voi valita havaintoajankohdan sopivasti siten, että asema näkyy mahdollisesti Auringon edessä. Tapahtuma on hyvin nopea, ehkä vain sekunnin mittainen, joten paras tapa on käyttää kaukoputkea ja siihen liitettyä videokameraa. Ja muistathan käyttää asianmukaista aurinkosuodatinta, vaikka Aurinko näkyisikin hyvin lähellä horisonttia (esimerkiksi talvella).
Vastaavalla tavalla avaruusasema saattaa kulkea myös Kuun edestä. Tapahtuma on yhtä nopea kuin Auringollakin, joten kaukoputkelle ja videokameralle on myös käyttöä. Erityisesti matalalla oleva (esimerkiksi kesäaikaan) täysikuu ja avaruusasema voi olla mielenkiintoinen yhdistelmä videoitavaksi.
ISSn näkyminen perustuu sen valtavien aurinkokennojen heijastamaan valoon. Auringonvalon heijastuessa niistä kirkkauteen vaikuttaa erityisesti havaitsijan ja kennojen asennon geometria. Tästä johtuen asema näkyy joskus paljon kirkkaampana kuin joskus muulloin. Meillä Suomessa asema voi näkyä jopa mv=-2 kirkkaudella ja hyvin tyypillinen kirkkaus on noin Siriuksen kirkkausluokkaa.
Näkyvyysennusteita voidaan suhteellisen luotettavasti tehdä noin 10 vuorokaudelle. Tänäkin aikana aseman rataa voidaan muuttaa ennakkoon ilmoittamatta, johtuen avaruusromun törmäysvaarasta. Lisäksi aseman radan korkeutta voidaan muuttaa tarkoituksellisesti, jotta sen vajoama saataisiin korvattua. Tällöin kiertoajassa ja luonnollisesti myös näkyvyysajoissa tapahtuu muutoksia. Mahdollisista ratamuutoksista johtuen käytä aina tuoreinta ennustetta, jotta et menettäisi mielenkiintoista tapahtumaa. Jokainen näkymiskerta on hieman erilainen riippuen radan sijainnista ja aseman valaistumissuunnasta.
Näkyvyysennusteissa aseman näkyvyys alkaa ja päättyy silloin kun aseman korkeus horisontista on 10 astetta. Tämä on valittu kokemuksen mukaan, sillä siinä korkeudessa asema melko varmasti näkyy selkeällä säällä ja vähäinen pilvisyys lähellä horisonttia ei kovinkaan paljoa haittaa. Asema voi joskus näkyä myös selvästi matalammalta, mutta todennäköisyys on pieni.
Maapallon varjo rajoittaa myös näkyvyyttä, joten joskus avaruusasema ilmaantuu näkyville tai katoaa näkyvistä kymmentä astetta korkeammalla. Näkyvyysennuste kuitenkin ottaa tämän huomioon, joten havaitsijan ei sitä tarvitse erikseen pohtia.
Tämän linkin taulukossa on avaruusaseman näkyvyysennuste seuraavaksi pariksi viikoksi. Muista tarkistaa näkyvyys aina viimeisimmästä ennusteesta ratamuutosten vaikutuksesta johtuen, niin olet oikeaan aikaan havaitsemassa.
