Komeetta MAPS katosi periheliohituksen aikana

KAK — Auringonhipoja komeetta C/2026 A1 (MAPS) katosi periheliohituksen aikana. Auringon voimakas lämpösäteily oli pienelle komeetalle liikaa ja se alkoi fragmentoitua (pirstoutua) eilen aamulla, selvästi ennen periheliä. SOHON ottamissa alkava fragmentoituminen näkyi komeetan nopeana (noin parissa tunnissa) kirkastumisena.

Komeetan osaset jatkoivat matkaansa kohti Aurinkoa ja ne hävisivät näkyvistä SOHOn LASCO C3 kronagrafin peitinlevyn taakse kello 9.12 UTC ja LASCO C2 kamerasta kello 11.30 UTC tienoilla. Molemmissa kameroissa näkyy jonkin aikaa komeetan pyrstö, joka sekin katosi kuvista hieman myöhemmin.

Kuvista ei pysty arvioimaan sitä, kuinka lähelle periheliä (ja Aurinkoa) komeetan pienemmät kappaleet pääsivät ennenkuin viimeisetkin kappaleet haihtuivat.

Alla SOHOn LASCO kameroiden ottamat gif-animaatiot kommeetan viimeisistä hetkistä.

 

Komeetan lähestyminen Aurinkoa aiheutti sen pirstoutumisen jo ennen periheliä. Pirstoutuminen näkyy komeetan kirkastumisena 4.4.2026 päivän aamuna. Kuvan aikaleima on UTC aikaa. Kuva SOHO (ESA & NASA).

LASCO C2 -kameran tuottama kuvasarja komeetan viimeisistä hetkistä ennen sen haihtumista Auringon lämmön vaikutuksesta. 

Kuva SOHO (ESA & NASA).

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) näkyy tänään SOHOn kuvissa

KAK — Aurinkoa hipova komeetta C/2026 A1 (MAPS) on näkyvissä tänään SOHOn ottamissa kuvissa. Komeetta saavuttaa tänään kello 17.20  Suomen aikaa perihelinsä, jolloin sen etäisyys Auringosta on vain 854 216 km.

Komeetan ydin on arviolta maksimissaan vain 2,4 km kokoinen. Jos se on lähellä tätä kokoa, komeetta voi selvitä periheliohituksesta. Jos se on kooltaan kokoarvion alarajalla, noin 0,4 km, sen selviytymismahdollisuus on huono. Komeetta voi haihtua auringonlämmön vaikutuksesta kokonaan.

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) näkyy tässä SOHON ottamassa kuvassa selkeästi. Sillä siis on jonkin verran kokoa, vaikka mikään ”suuri komeetta” se ei ole. Kuva SOHO (ESA & NASA).

Komeetta kuuluu ns. auringonhipojiin, joiden tunnetuin on Kreutzin ryhmä. Näin ollen, sen rata muistuttaa ryhmän nykyisin tunnetuimman komeetan C/2011 W3 (Lovejojoy) rataa. Kreutzin ryhmän komeetat lähestyvät periheliä aina ekliptikatason eteläpuolelta ja periheliohituksen jälkeen myös palaavat samaan suuntaan. Komeettojen radat ovat hyvin pitkänomaisia.

Radasta johtuen, Kreutzin rymän komeettojen havaitseminen Suomesta on vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta. C/2026 A1 (MAPS) havaitseminen on osoittautumassa lähes mahdottomaksi, koska pieni mahdollisuus siihen olisi tänä iltana auringonlaskun aikaan tai huomenaamuna heti auringonnousun jälkeen, jos komeetan kirkkaus olisi riittävä. Säätila suuressa osassa Suomea ei kuitenkaan näytä sellaiselta, että komeetan havaitsemista olisi mahdollisuus edes yrittää.

Vaikka komeetan havaitseminen omin silmin onkin mahdotonta, niin sen periheliohitusta on mahdollisuus seurata Solar and Heliospheric Observatory (SOHO) ottamista kuvista. Komeetta tätä kirjoittaessani ollut näkyvissä jo 2.4. 2026 illasta alkaen LASCO C3 kameran kuvissa. Kuvia voi seurata lähes reaaliaikaisesti SOHO observatotion nettisivuilta tai suurempikokoisena SOHOn uudemmilta sivuilta.

Lisätietoja

Esitelmän Kari a. Kuure: Aurinkoa hipovat komeetat pdf-versio.

Joko olet nähnyt komeetta Lemmon:in?

KAK – Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) alkaa olla kirkkaimmillaan ja se on vielä hetken aikaa horisontin yläpuolella koko yön. Tosin keskiyön aikaan se on hyvin matalalla pohjoisessa. Komeetan deklinaatio kuitenkin pienene melkoista vauhtia, joten sen näkyvyys siirtyy iltaan vielä tämän kuukauden puolella ja marraskuun ensimmäisellä viikolla se alkaa olla jo vaikeasti havaittavissa. Sen jälkeen sen näkyvyyssuunta alkaa olla liian lähellä Aurinkoa, jotta siitä voisi tehdä havaintoja. 

Tämän kuvan komeetta C/2025 A6 (Lemmon):sta otti nokialainen Jukka Konttinen 16.10.2025 kello 23 aikoihin.  Komeetan vihertävä väri johtuu molekyylisen hiilen (2) ja syanoradikaalin (CN) emittoimasta valosta. Asetyleenin ja etyleenin molekyylit hajoavat uv-valossa ja vapauttavat C2-molekyylejä komaan. Samalla tavalla typpeä sisältävät yhdisteet vapauttava CN-molekyylejä. Yhdessä nämä molekyylit siis tuottavat turkoosi värisävyn komaan, joka on mahdollista nähdä valokuvista. C₂ ja CN molekyylit kuitenkin hajoavat edelleen uv-valon vaikutuksesta muutamassa tunnissa, joten kaasupyrstö ei ole turkoosi, vaan sinertävä, sillä siellä valo emittoituu CO⁺ ja CO₂⁺ molekyyleistä. Kuva © Jukka Konttinen.

 

Lokakuun 22. kello 01.20 Komeetta painuu ensimmäisen kerran horisontin alapuolelle Tampereella. Sen jälkeen havaintoikkuna jakaantuu kahteen: iltaan ja aamuun, joskin aamun havainnot päättyvät viimeistään 25. tietämillä. Iltaisin komeetta on näkyvissä länsitaivaalla ja 22.10. kello 20.00 aikaan noin 26° korkeudella. Lokakuun 25. päivän iltana se on kello 20 aikaa noin 20° korkeudella lännessä (atsimuutti 271°). Seuraavana iltana havaintoaikaa täytyy siirtää tunnilla aikaisemmaksi, sillä sunnuntaiaamuna siirrymme käyttämään normaaliaikaa.

Lokakuun päättyessä (31.10.) kello 19 aikaan komeetan korkeus on noin 10° ja atsimuutti 257°. Ehkä viimeinen mahdollisuus tehdä havaintoja komeetasta on marraskuun 4. päivä. Silloin sen korkeus kello 19 aikaan on noin 5° ja atsimuutti 252°, siis kutakuinkin suunnassa SWW. Silloin täyty olla havaitsemassa pimeässä paikassa.

Komeetan kirkkaus on hieman heikompi kuin mitä aikaisemmin on julkisuudessa kerrottu. Veikko Mäkelän mukaan kirkkausmaksimi saavutetaan lokakuun lopulla, jolloin sen m_v= ~4,3. Komeetan kirkkaus on hieman vaikea asia hahmottaa, sillä se lasketaan koko näkyvästä pinnasta. Tässä suhteessa se poikkeaa tähtien kirkkaudesta, jotka ovat pistemäisiä kohteita. Jos havaitset paljain silmin tai mieluummin kiikarilla, etsit taivaalta siis himmeähköä pilven kaltaista pientä hattaraa, jolla on kohtalaisen tiivis (tähtimäinen) ydin. VM kertoo katsauksessaan, että koman tiivistymisaste on 5 – 7 kun asteikko on 0 – 9. Näin tiivistynyt koma hieman helpottaa kohteen löytymistä.

Jos olet kiinnostunut komeettojen havaitsemisesta, niin silloin sinulla on uusi mahdollisuus tehdä havaintoja komeetasta nimeltään C/2005 R2 (SWAN) marraskuun alkupäivinä. Se ei tule paljain silmin nähtäväksi ja tuskin sitä voi havaita edes tähtikiikarilla (kannattaa kuitenkin yrittää) mutta valokuvaamalla sen pitäisi olla helppo kohde. Mutta palaan tähän komeettaan myöhemmin, jos näyttää siltä, että siitä on havaintokohteeksi.

 

 

 

 

Komeetta C/2025 A6 (Lemmon)

KAK – Lokakuun lopulla taivaalla on komeetta, joka saattaa parhaimmillaan erottua paljain silmin. Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) on jo nyt nähtävissä kiikareilla ^[1]. Komeetta on nyt sirkumpolaarinen, mutta sen liikesuunta on kohti etelää. Jos kirkastuminen etenee odotetusti, se voi yltää noin kirkkaudeltaan m_v=3,3 ^[3] marraskuun alkuun mennessä.

Komeetta C/2025 A6 (Lemmon), kuvattu 2.10.2025 (3h18-4h13UT) UT 28 cm:n, f/2,2-teleskoopilla ja ASI6200 MC -kameralla. 20 x 120 sekunnin valotukset. Kuvan mittakaava on 2,5 kaarisekuntia/pikseli. Rok Palcic, Rezmanin observatorio (E-EYE Espanja). Lähde: COBS Comet Observation Database – CC BY-NA-SA 4.0

Komeettojen käyttäytyminen on arvaamatonta — ne saattavat kirkastua äkillisesti tai hajota kappaleiksi ilman varoitusta — mutta tämänhetkiset havainnot lupaavat kohtalaisen näyttävän syksyisen kohteen.

Lemmon on vielä melko himmeä. Lokakuun puolivälin jälkeen sen odotetaan kirkastuvan noin 5 magnitudiin, jolloin se alkaa hahmottua paljain silmin. 20. lokakuuta – 5. marraskuuta on todennäköisesti paras ajanjakso havaintoihin ennen kuin komeetta painuu horisontin taakse. Komeetta on lähimpänä Maata 21. lokakuuta, jolloin etäisyyttä on 0,59 au (n. 89,19 miljoona km). Komeetta saavuttaa perihelin 8. marraskuuta 2025, jolloin sen etäisyys Auringosta on 0,5299 au (n. 79 miljoona km) Auringosta.

Toistaiseksi komeetta C/2025 A6 (Lemmon) on kirkastunut odotusten mukaisesti. Jos kirkastuminen jatkuu ennustetun käyrän mukaisesti, komeetta saavuttaa noin mv=3,3 kirkkauden lokakuun loppupuolella. Lähde: COBS Comet Observation Database – CC BY-NA-SA 4.0

Miten ja mistä Lemmonin löytää

Alkuvaiheessa Lemmon pysyttelee koko yön näkyvissä: illalla se löytyy länsiluoteesta, keskiyöllä pohjoisesta ja aamulla koillisesta. Aamutaivaalla se katoaa sarastukseen noin 25. lokakuuta, ja marraskuun alussa sen korkeus alkaa laskea myös iltataivaalla. Käytännössä marraskuun ensimmäisen viikon jälkeen komeetta häviää matalalle iltahämärään.

Komeetta näkyy suunnilleen yhtä hyvin sekä eteläisessä että pohjoisessa Suomessa. Lokakuun alussa se on Otavan alapuolella, mutta siirtyy kuukauden mittaan muihin tähdistöihin. Tarkin sijainti löytyy Ursan Tähtikartta-sovelluksesta, jossa Lemmon on merkitty aikavälille 10.10. – 11.11.2025.

Vaikka se on myöhemmin nähtävissä paljain silmin, kiikari helpottaa löytämistä ja paljastaa jo nyt himmeän pyrstön ja sumuisen koman. Lokakuun 10. päivänä taivas on riittävän pimeä havaintoihin noin kello 20, ja lokakuun lopulla jo kello 18. Hyvä kiintopiste on kirkas oranssinvärinen Arcturus, jonka yläpuolelta komeetta löytyy noin 20. lokakuuta tienoilla.

Tässä Ursan tähtikartastosta kaapattu kuva komeetan asemasta 20. lokakuuta kello 20 aikaan.

Lemmonin alkuperä ja rakenne

C/2025 A6 (Lemmon) on saapunut Aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa, niin sanotusta hajanaisesta kiekosta (engl. scattered disk). Se on alue, jossa kiertää suuri määrä jäisiä ja pölyisiä kappaleita, jotka ovat useimmilta osin vielä huonosti tunnettuja niiden suuren etäisyyden vuoksi.

Lemmon on viimeksi käynyt Auringon lähellä noin 1 350 vuotta sitten. Ohitettuaan Auringon marraskuussa 2025 sen rata muuttuu hieman, ja seuraava vierailu Aurinkokunnan sisäosiin tapahtuu noin 1 150 vuoden kuluttua.

Komeetan ydin koostuu jäästä ja pölystä, joka alkaa kaasuuntua Auringon lämmössä. Ytimen ympärille muodostuu koma, ja Auringon säteily puhaltaa kaasun ja pölyn komeetan taakse muodostaen tyypillisesti kaksi erillistä pyrstöä. Ehkä näkyvin näistä kahdesta on pölypyrstö, joka on kellertävä ja kaartuu komeetan ratatason suuntaisesti. Himmeämpi pyrstöistä on kaasupyrstö, joka on suurimmaksi osaksi ionisoitunutta kaasua ja väriltään sinertävä. Se on suuntautunut suoraan Auringosta poispäin.

Komeetan kirkkaus johtuu Auringon valon sironnasta ytimestä irronneista hiukkasista ja pölystä (pölypyrstö) ja haihtuneista kaasuista (kaasupyrstö. Koman kirkkaus on yhdistelmä näistä kahdesta sirontaan vaikuttavasti tekijästä. Komeetan kirkkauteen vaikuttaa irronnen ja haihtuneen aineen määrä: mitä enemmän materiaalia irtoaa ytimestä sitä kirkkaammalta komeetta näyttää. Kirkkauden arviointi perustuu kuitenkin havaitsijoiden tekemien mittausten keskiarvoon, eikä yksittäinen komeetta aina käyttäydy ennustetusti.

Komeetan asema 5.11. kello 18 aikaan. Lähde Ursa ry:n tähtikartta.

Löytö ja nimeäminen

Komeetta löydettiin 3. tammikuuta 2025 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Mount Lemmonin observatoriossa, josta sen nimikin on peräisin. Merkintä A6 viittaa siihen, että kyseessä oli vuoden kuudes löydetty komeetta.

Mount Lemmon Survey on osa Nasan Catalina Sky Survey -ohjelmaa, joka kartoittaa uusia komeettoja ja asteroideja sekä tarkkailee Maata mahdollisesti uhkaavia pienkappaleita.

C/2025 A6 (Lemmon) on siis todellinen Aurinkokunnan reunamilta saapuva vierailija — ja jos kirkastuminen jatkuu nykyisellä vauhdilla, siitä saataneen yksi tämän vuosikymmenen näyttävimmistä komeetoista myös suomalaisille taivaan tarkkailijoille.

Viitteet

[1] Tämänhetkinen kirkkaus on m_v= 7,8 ja koman halkaisija noin 6 kaariminuuttia. Komeetta pitäisi näkyä pimeässä paikassa tähtikiikareilla helpohkosti.

Lähteet:

1.       Ursa ry:n lehdistötiedote 6.10.2025.

2.       The SkyLIve.

3.       COBS

4.       Ursa ry:n tähtikartat