Pieni mahdollisuus nähdä komeetta paljain silmin

Kari A. Kuure

Vaikka C/2019 Y4 (ATLAS) komeetta tuottikin pettymyksen, pieni mahdollisuus nähdä paljain silmin näkyvä komeetta tarjoutuu parin viikon kuluttua. Silloin kyseessä on komeetta C/2020 F8 (SWAN), joka on jo kirkastunut paljain silmin näkyväksi. Pahaksi onneksi se on kuitenkin vielä niin etelässä ja sellaisessa osassa taivasta, että se ei näyt Suomessa.

Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä komeetta on siirtymässä kohti pohjoista tähtitaivasta ja toukokuun 9. päivästä eteenpäin se nousee itäisestä horisontista juuri ennen auringonnousua. Riippuu siis komeetan tulevasta kirkkaudesta, kuinka hyvin se on havaittavissa täällä kesään valmistautuvassa pohjolassa. Havaitseminen tulee olemaan vaikeaa, ja se ei ehkä onnistu lainkaan, mutta kuitenkin sitä voi yrittää sään salliessa ainakin etelärannikolla missä taustataivas on ehkä riittävän tumma.

Komeetta löydettiin huhtikuun 11. päivänä, kun se kirkkaus kasvoi merkittävästi. Löydettäessä komeetan kirkkaus oli 8,4^m. Komeetta löydettiin SOHO avaruusobservatorion Solar Wind Anisotropies (SWAN) kameralla.  SWAN Hill:issa Australiassa asuva tähtiharrastaja M. Mattiazzo löysi komeetan näistä kuvista. Ilmeisesti komeetta on ensimmäisellä vierailullaan Aurinkokuntamme sisäosissa ja silloin on tavallista, että komeetan kirkkaus voi kasvaa nopeasti siinä tapahtuvien kaasu- ja pölypurkausten vaikutuksesta.

Komeetan periheli on toukokuun 27. päivänä, jolloin sen kirkkauden arvellaan muodostuvan noin 3^{m [1]}. Maapalloa lähimpänä se on jo mainittuna toukokuun 12. päivänä, jolloin etäisyyttä on 0,56 au. Se ei siis tule kovinkaan lähelle. Komeetan näyttävyyttä (siellä missä se on näkyvissä) lisää pitkäksi muodostuva pyrstö. Tässä vaiheessa se on vielä muutaman asteen mittainen, mutta ensimmäiset havainnot viittaavat paljon pitempään pystöön. Hyvin herkillä valokuvilla on onnistuttu jäljittämään pyrstön pituudeksi jopa 10 astetta. Nähtäväksi jää, kuinka pitkäksi paljain silmin näkyväksi kirkastuva pyrstö jää.

Suomessa komeetan havaintoikkuna jää valitettavan lyhyeksi, jos ollenkaan se on näkyvissä aamutaivaan kirkkauden vuoksi. Komeetta nousee horisontista toukokuun 8. päivästä alkaen aikaisemmin kuin Aurinko. Auringon ja komeetan nousuajat ovat seuraavassa taulukossa.

pvm	nousuaika	Auringon nousuaika
7.5.	5.07	4.56
8.5.	4.28	4.53
9.5.	4.27	4.50
10.5.	4.06	4.48
11.5.	3.42	4.45
12.5.	3.16	4.42
13.5.	2.47	4.40
14.5.	2.10	4.37
15.5.	1.19	4.34
16.5.	00.00	4.32

Toukokuun 16. päivänä komeetta muuttuu sirkumpolaariseksi eli ei laske horisontin alapuolelle lainkaan, jolloin sitä voi havaita yön pimeimpinä hetkinä, vaikka tähän aikaan vuodesta pimeyttä ei oikeasti ole. Parhaimmat mahdollisuudet tehdä havaintoja on etelärannikolla, jossa vallitsee nautinen hämärä vielä pitkään.

Tampereella parhaimmat mahdollisuudet havaintoihin lienee 16. päivän jälkeen, jolloin kello 3 aikoihin komeetta on noin 8 asteen korkeudella koillisessa ja Aurinko on noin 7 astetta horisontin alapuolella. Seuraavana päivänä korkeudet ovat 10/-6, 12/-6, 14/-6, 16/-6, 17/-6, 18/-5,5, 22/-5. Tässä vaiheessa havaintoaikaa pitäisi siirtää noin kello yhden ja kahden väliin, jotta taustataivas olisi riittävän tumma.

Toukokuun 24 päivästä eteenpäin kello 1.30 komeetan ja Auringon korkeudet ovat 17/-7, 17/-7, 17/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-7, 18/-6,5 . Komeetan kirkkaus pitäisi olla suurin 20.5. ja sen jälkeen  kirkkaus vähenee suhteellisen nopeasti. Kaikki korkeudet on pyöristettyjä kokonaisiksi asteiksi. Huomaa että alla olevat sijaintikartat eivät anna oikeaa kuvaa horisontin läheisyydessä taivaan kirkkaudesta, sillä se on yllättävän kirkas. 

 

Komeetan sijainti 24.5. kello 1.30 aikaan. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Komeetan sijainti 31.5. kello 1.30. Kuva © Kari A. Kuure.

Huomautukset

[1] Komeetan kirkkaus voi uusimipien ennusteiden mukaan nousta suuremmaksikin, jopa -2 magnitudiin asti. Suurin kirkkaus saavutettaneen noin 20.5.2020.