Komeetta C/2023 A3 (Tsuchinshan–ATLAS)

Syyskaudella 2024 meille saattaa avautua mahdollisuus tehdä havaintoja ainakin kiikareilla näkyvästä komeetasta. Se tunnetaan nimellä C/2023 A3 (Tsuchinshan–ATLAS). Komeetta on perihelissä 27. syyskuuta 2024 (± 2 vrk) ja lähimpänä Maata 12. lokakuuta. Lähin etäisyys on noin 70 miljoonaa km ja kirkkautta voi olla -0,2 magnitudiasteikolla. Kirkkauden arviointi on tietysti vaikeaa ja suurimat arvot kirkkaudelle ovat jopa -3 magnitudia. Luultavasti tämä komeetta ei negatiivisiin arvoihin kirkastu mutta lähelle nollaa kuitenkin.

Komeetan rata syys–lokakuussa 2024. Komeetta ja Maa ovat lähimmillään 12. lokakuuta 2024, jolloin etäisyyttä on 0,472 au ja komeetta on 0,55 au etäisyydellä Auringosta. Harmaat pystyviivat esittävät komeetan radan etäisyyttä ekliptikasta: viivojen ollessa yläpuolella rata on ekliptikan eteläpuolella ja päin vastoin. Kuva Kari A. Kuure / JPL Small-Body Orbits & Ephemerides


Komeetta havaittiin ensimmäisen kerran Purple Mountain observatoriossa Kiinassa 9. tammikuuta 2023. Observatorio teki asianmukaisen ilmoituksen havainnostaan MPC:hen (Minor Planet Center), ja se jäi tarkkailulistalle, odottamaan lisähavaintoja. Niitä ei kuitenkaan ilmoitettu, joten kohde poistettiin listalta tammikuun lopulla.

Seuraavaksi havainto komeetasta tehtiin ATLAS -havainto-ohjelmassa (Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System) 22.helmikuuta 2023. Ensimmäisten havaintojen myötä todettiin, että kohde oli sama kuin kiinalaisten tekemässä havainnossa. Kolmaskin havainto tehtiin mutta siihen johtaneet valokuvat oli otettu ZTF-laitteistolla Palomar-observatoriossa 22. joulukuuta 2022.

Perihelin aikana komeetan kirkkaudeksi arvioidaan +3 magnitudia. Parhaiten se näkyy Maasta noin kolme viikkoa myöhemmin lokakuun puolivälissä ja silloin sen kirkkaus olisi +4. Muitakin kirkkausarvioita on tehty. Tutkija Gideon van Buitenen arvio perihelissä komeetan kirkkauden olevan 0,9 ja Maata lähimpänä ollessaan noin -0,2.

Etsintäkartta lokakuun 12. päivästä lokakuun loppuun 2024 kello 19. Komeetta näkyy lounaan ja lännen välillä lähellä horisonttia. Taustataivas on ainakin lokakuun puolivälissä vielä vaaleahko, joten kiikari on ehkä kaikkein käyttökelpoisin havaintoväline. Kuva Kari A. Kuure.

Perihelin aikaa komeetta on noin 23 asteen etäisyydellä Auringosta ja nousee hieman ennen Aurinkoa. Auringonnousua aikaan se on noin 5 asteen korkeudella ja suunnassa ESE. Näin ollen sen havaitseminen vaalenevalta aamutaivaalta on käytännössä mahdotonta.

Lokakuun 12 päivänä komeetta on horisontin yläpuolella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen Neitsyen tähdistössä. Noin tuntia myöhemmin se on vielä noin 5 asteen korkeudella läntisessä horisontissa. Jos komeetan kirkkaus kasvaa, sen voisi nähdä ainakin kiikarilla, ellei paljain silmin. Tässä vaiheessa komeetan radan deklinaatio on kasvussa ja ilta illan jälkeen se on korkeammalla noin tunti auringonlaskun jälkeen. Taustataivas on vielä kuitenkin jonkin verran kirkas, joten sen näkeminen ei varmastikaan ole aivan helppo juttu.

Komeetta etenee kohti Käärmeen häntää ja siirtyy tähän tähdistöön 15. lokakuuta lähellä M5:sta. Käärmeenkantajaan komeetta siirtyy 20 lokakuuta. Tällöin komeetan kirkkaus on noin +3 ja kuukauden lopulla noin +5.

ATLAS-komeetta kirkastuu edelleen

Kari A. Kuure

Päivitetty 1.4.2020

Komeetta C/2019 Y4 (ATLAS) on edelleen kirkastunut, vaikka se ei vielä olekaan paljain silmin nähtävissä. Seiichi Yoshidan komeetta sivulla komeetan kirkkaudeksi ilmoitetaan hieman alla 8 magnitudia. Samainen sivu ennustaa, että komeetta voisi saavuttaa kirkkauden -1 perihelin aikaan (31.5.). Tällä hetkellä kirkkaushavainnoista ei pysty päättelemään, noudattaako komeetan kirkkauden kehitys ennakoitua käyrää.

Ennusteessa komeetan kirkkaus hidastuu juuri näihin aikoihin. Jos näin ei käy, vaan kirkkaus kasvaa samaan tahtiin kuin tähänkin asti helmikuun lopulta alkaen, perihelin aikainen kirkkaus olisi luokaa -5.

Milloin sitten komeetta tulee paljain silmin näkyväksi? Jälleen vastaus riippuu siitä, millaista kirkkauden kasvukäyrää komeetta noudattaa. Jos se kirkastuu Yoshidan ennusteen mukaan, niin silloin paljain silmin nähtäväksi se tulee vapun tienoilla. Silloin sen kirkkaus olisi noin 5 magnitudia. Jos kirkkaus noudattaakin suoraa linjaa, niin silloin 5 magnitudin raja saavutetaan huhtikuun puolivälin tienoilla.

Tähtien kirkkaudesta puhuttaessa paljain silmin näkyvien tähtien rajana pidetään kirkkautta 6. Miksi komeetan kirkkaus täytyy olla suurempi näkyäkseen paljain silmin? Komeettojen ja muiden pintakohteiden kirkkaus on kokonaiskirkkaus, joka siis kertyy koko kohteen näkyvä pinta-alan yli summattuna. Tähdet sen sijaan ovat äärettömän pieniä pisteitä, joten tähtien kirkkaus on kokonaiskirkkaus.

Jos katsot kirkasta tähteä kaukoputkella ensin kuvan ollessa terävä, näet sen edelleen pistemäisenä kohteena. Mutta jos säädät kaukoputken epäteräväksi, näet tähden kuvan pinta-alan kasvavan, samalla sen pintakirkaus vähenee. Epäterävänä näkyvän tähden kokonaiskirkkaus on edelleen sama kuin terävässä kuvassa mutta, jotta voisit sen kirkkauden määrittää, sinun täytyisi summata kirkkaushavainnot koko epäterävän levyn yli (pinta-alalta), jolloin saisit tähden kokonaiskirkkauden määritettyä. Komeetta on luonnostaan tällainen epäterävä kohde ja kokonaiskirkkaus muodostetaan samalla tavalla kuin epäterävän tähden kirkkaus.

Visuaalihavainnoissa komeetan kirkkauden voikin määrittää siten, että käyttää apuna erikirkkauden omaavien tähtien epäteräviä kuvia apuna. Säädä epäterävyys niin, että se vastaa mahdollisimman tarkasti näkemäsi komeetan kokoa. Jos epäterävän tähden pintakirkkaus on sama kuin komeetalla, niin silloin komeetan visuaalinen kirkkaus on sama kuin vertailutähden. Jos vertailutähden pintakirkkaus on suurempi tai pienempi, silloin tarvetta vaihtaa vertailutähti paremmin komeetan kirkkauteen sopivaksi.

Komeetan kirkastuessa vertailutähdiksi sopivia tähti on yhä harvemmassa. Tällöin toukokuun lopulla voi tulla eteen tilanne, että vertailutähdeksi sopiva tähti on ainoastaan Progyon (V_m=0,4). Sen jälkeen, jos kirkastuminen jatkuu, täytyykin vertailla Venukseen.

Seuraavat kuvat kertovat komeetan paikan viiden vuorokauden välein kello 1.00 huhtikuun aikana. Palaan asiaa toukokuun osalta myöhemmin. Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Päivitys 1.4.2020. Lue myös Veikko Mäkelän juttu komeetan kirkkaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöista ja kirkkauden mallintamisesta Verkkojulkaisu Zeniitistä
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2020/03/31/c-2019-y4-atlas-ja-muita-komeettoja/