Tulipallo taivaalla

KAK – Sunnuntai-iltana (19.10.2025) havaittiin laajalti etelä ja Keski-Suomessa kirkas tulipallo, jonka bolidivaihe oli kirkkaudeltaan suunnilleen m_v= –12, siis kutakuinkin täysikuun kirkkauden veroinen. Tulipallo oli väriltään vihertävä.

Tämä kuva on koottu videotalleenteen 14 kuvasta, jonka verran eri kuvia tallentui tulipallon kiitäessa taivaalla. Kuva© Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Ursa tulipallotyöryhmän mukaan kyseessä oli suunnilleen noin 10 kg massainen avaruuden syvyyksistä tullut kappale, joka hyvin todennäköisesti on pudottanut myös kiviä maanpinnalle. Maahan päätyneiden meteoriittien yhteismassa voisi olla noin 3 kg, sillä saapuva kappale yleensä pirstoutuu useaksi pienemmäksi kappaleeksi.

Jos pudokkaita syntyi, niin niitä pitäisi etsiä Kokkolan eteläpuolelta Pietarsaaren tai Pedersören kunnasta. Kivien löytäminen näin sulanmaan aikana on vaikeaa, joten tarvitaan todella hyvää onnea löytöjen tekemiseen.

Tulipallo tallentui myös Tampereen Ursan pohjoiskameran videoon. Oheinen kuva on videosta tehty yhdistelmäkuva noin 14 ruudusta. Pimeänaikaa videokameroiden valotusaika on pitkä, joten tallenteessa on pieniä taukoja ennen seuraavaa kuvaa. Pitkän valotusajan aikana tulipallon on edennyt joten kuvasta muodostuu hieman helminauhamainen.

Tampereen Ursa YouTbe-kanavalla on myös video tästä tapahtumasta.

 

Erittäin kirkas tulipallo tallentui videolle

Kari A. Kuure

Lauantai-iltana 7.11.2020 kello 23.27.00 rävähti lähellä läntistä horisonttia hyvin kirkas bolidi eli tulipallo. Se ehti olla Tampereen horisontin yläpuolella vain 4 sekunnin ja mutta valaisi taivaan hyvin laajalti. Myös muualta Suomesta saatiin havaintoja, Kyyjärvellä ja Kemiönsaaressa se tarttui myös videolle.

Yhdistelmä videon yksittäisistä kuvista, jolloin bolidin koko reitti tulee näkyviin. Bolidi on keskialueen kahden kuusen välissä ja huomaa myös hyvin kirkas taivas, lähes kuin päivällä. Kello 23.27.00 on jo täysin pimeää normaalisti. Kuva © Kari A. Kuure.

Tämän suuruusluokan bolidit ovat harvinaisia. Ruotsissa kuitenkin koettiin aivan toisen luokan bolidi, sillä se aiheutti myös voimakkaan ääni-ilmiön, kuin suihkukone olisi lentänyt taivaan halki. Ruotsissa säätila oli kuitenkin pilvinen, joten useimmat havaitsijat näkivät vain pilvipeitteen yhtäkkisen kirkastumisen ja siihen liittyvän äänen.

Norjassa ja Tanskassa sää oli hivenen parempi ja bolidi tallentuikin kaikkiaan kuudelle eri kameralle, kolme Norjassa ja kolme Tanskassa.

Tätä kirjoittaessani suomalaisista havainnoista on alustavat tiedot käytettävissä. Sen sijaan Norsk Meteornettverk on saanut jo laskettua tarkan radan meteoroidille ja sen mukaan avaruudesta tullut kappale lähesty Maata suunnassa 29,1° (suunnilleen SSW → NNE). Sen lähestymiskulma maanpintaan nähden oli jyrkkä, laskelmien mukaan noin 82,5°. Nopeutta kappaleella oli 23,9 km/s. Valoilmiö alkoi noin 88,1 km korkeudella ja se sammui noin 15,9 km korkeudella. Ursan tulipalloryhmän alustavat laskelmat ovat samansuuntaisia mutta hieman epätarkempia, johtuen siitä, että Esko Lyytisen käytettävissä oli vain kaksi videota.

Norjalaiset kokosivat useiden videoiden kuvat ja määrittivät niiden perusteella määrittivät bolidin alku- ja loppupaikat. Se on vektorien yhdistymispisteessä. Kuva © Norsk Meteornettverk. 

Tampereella valoilmiö alkoi samoin kuin muuallakin 88 km korkeudella mutta pudottuaan noin 40 km korkeuteen, horisontti esti näkyvyyden. Larvikissa (Norja) kappaleen putoamista voitiin seurata aina noin 15 km korkeuteen asti.

Norjalaiset laskivat Maata lähestyneen meteoroidin radan, joka on piirretty kaavioon vihreällä/punaisella. Kuva © Norsk Meteornettverk.

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka isosta kappaleesta oli kysymys ja jäikö siitä jotakin jäljelle? Jos jokin kivi maahan asti on pudonnut, niitä pitäisi etsiä Sala-nimisen kaupungin eteläpuolelta Västeråsin kunnan pohjoispuolelta. Alue on osittain maanviljelysseutua ja siellä on myös metsiä. Näin ollen hyvällä onnella joku maanviljelijä huomaa pellollaan oudon kiven ja toimittaa sen tutkittavaksi.

Hieno tulipallo tallentui videolle

Kari A. Kuure

Tampereen Ursan tähtitornilla taivasta valvovat kamerat tallensivat kovalevylle hienon tulipallon torstai-iltana (20.2.2020) kello 18.20.15 alkaen. Tulipallo oli näkyvissä noin 6 sekuntia. Ilmiö oli tämän vuoden kirkkain ja samalla myös hitain.

Videokuvasta yksittäiset kuvat yhdistettynä tulipallo näyttää erityisen komealta. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tulipallot ovat avaruudesta maapallon ilmakehään syöksyviä kappaleita, useimmissa tapauksessa kiviä. Ne eroavat tavallisista meteoreista siinä, että valoilmiön aiheuttanut kivi on tavallista massiivisempi. Tavalliset meteorit aiheutuvat muutaman gramman tai ehkä muutaman sata gramman massaisista kappaleita, mutta tulipallojen massat vaihtelevat muutamasta kilosta muutamaan sataan kiloon tai joskus, hyvin harvoin, vieläkin massiivisempiin kappaleisiin.

Tunkeutuessaan ilmakehään, ilmakehä vastustaa kiven putoamista. Ilma kappaleen edessä kompressoituu, kuumenee muutamaan tuhanteen asteeseen ja sulattaa ja höyrystää kiven pintamateriaalia. Useimmat avaruudesta tulevat kivet ovat rakenteeltaan jonkin verran huokoisia. Kompressoitunut ilma tunkeutuu kiven huokosiin ja nostaa paineen korkeaksi. Korkea paine pirstoo kiven pieniksi kappaleiksi ja ne edelleen vielä pienemmiksi kappaleiksi. Yleensä lopulta koko kivi on pirstoutunut ja höyrystynyt ilmalennon aikana.

Yllä oleva video alkaa noin 6 sekuntia ennen tulipallon ilmaantumista. Video © Tampereen Ursa ry.

Joissakin tapauksissa kaikki kiviaines ei ehdi höyrystyä, kun putoaminen on ehtinyt noin 40 km korkeuteen. Tässä korkeudessa syöksyn nopeus on pudonnut jo niin hitaaksi, että kappaletta ympäröivän ilman lämpötila ja kompressio on pudonnut niin alas, että plasmaa eikä valoilmiötä ei enää synny. Tämän jälkeen vauhti hidastuu edelleen ja lopulta mahdollisesti jäljelle jääneet kappaleet putoavat maanpinnalle ilmakehän mahdollistavalla vapaan kappaleen putoamisnopeudella, yleensä noin 60 – 100 m/s.

Kiveä ympäröivän kuuman plasman vaikutus rajoittuu vain kiven pintakerrokseen. Avaruuden kylmyydessä kappaleen lämpötila saattaa olla hyvin alhainen, ja se ei ehdi nousta kovinkaan korkeaksi muutaman sekunnin ilmakehän läpäisyn aikana. Näin ei olekaan yllättävää, että maanhan pudonneet kivet voivat olla niin kylmiä, että keräävät itsensä ympärille huurrekerroksen, joka tietysti sulaa, kun kappale lämpiää lojuessaan maanpinnalla.

Maahan pudonneista kappaleista suurin osa on kiviä. Vain pieni osa, vain pari prosenttia, on rautaa ja nikkeliä sisältäviä ja saman verran kiveä ja metalleja sisältäviä. Meteoriittien mineraalivalikoima on varsin runsas mutta useimmissa on rautaa sisältäviä mineraaleja kuten oliviina. Kivet eivät siis kovinkaan helposti erotu maanpinnan kivistä ja niinpä niiden tunnistaminen voi olla todella vaikeaa.

Varmin todiste kiven kosmisesta alkuperästä on pinnan tumma väli ja selvät sulamisjäljet. Jos kivi on pirstoutunut maanpintaa törmätessään, voidaan havaita, että sulanut kuori on vain muutaman millimetrin vahvuinen. Maankivien kanssa samankaltaisuus tekee myös meteoriittien tunnistamisen ja löytämisen vaikeaksi. Muutamassa vuodessa sulanut pinta rapisee pois, jolloin ei ole mitään tunnistettavaa merkkiä kiven alkuperästä, jos sellaiseen vaikka sattuisi törmäämään.

Tulipallojen ratoja määrittää Ursan Tulipalloryhmä. Eri valokuvista ja videoista määritetään kolmiomittauperiaatteella ilmakehään syöksyneen kappaleen rata ja laskelmilla, sekä meteorologisten havaintojen avulla pyritään määrittämään mahdollisien pudokkaiden sijainti. Vaikka havainnot olisivat hyviä, niin valitettavan harvoin maastosta löydetään meteoriitteja muutoin kuin aivan sattumalta kiviaidasta tai saunan kivijalasta. Silti maastossa kulkiessaan on syytä pitää silmänsä auki ja tutkiskella vähän lähemmin kaikki erikoisen näköiset kivet, varsinkin jos niissä on tumma, lasittunut kuori.

Jo viides tulipallo tallentui kameraan Tampereella

Yhdistelmäkuva tulipallosta. Kuva © Kari A. Kuure,
Markku Lintinen ja Tampereen Ursa ry.

Kulunut alkuvuosi on ollut lajissaan ennätyksellinen: jo viisi tulipalloa on tallentunut Tampereen Ursan tähtitornilla oleviin kameroihin. Tuorein tapaus on eiliseltä aamulta: Kello 3.47.33 lennähti pohjoisessa lähellä horisonttia vähintään -4 magnitudin tulipallo.

Tällä kertaa tulipallo tallentui Markku Lintisen Yönsilmä-kameraan, joka videoi taivasta kaiken aikaa. Ohessa on videon yksittäisistä ruuduista tehty yhdistelmä kuva. Kuvassa lentoradan keskivaiheilla on nähtävissä hienoinen kirkastuminen, joka saattaa merkitä ainakin osittaista pirstoutumista. Kuvassa tulipallo näyttää himmenevän ennen kokonaan sammumista, joten ilmeisesti se höyrystyi loppuun ilmakehässä ja maahan asti pölyä karkeampaa tavaraa ei pudonnut.

Taivaanvahdin mukaan samainen tulipallo onnistuttiin videoimaan Lahden Ursassa.

Tampereen Ursan Kuukauden esitelmässä eilen puhui tulipallotutkimukseen erikoistunut Esko Lyytinen, joka näki Markun ottamat kuvat tuoreeltaan. Hän piti tapausta hyvin kiinnostavana mutta sen paremmin hän ei tietystikään pystynyt tutkimuksen tässä vaiheessa asiaa kommentoimaan.

Alla video tästä havainnosta: