Havaintovinkki: Mahdollisesti paljain silmin näkyvä komeetta syyskuussa

Komeetta C/2023 P1 (Nishimura) tuleen standardiennusteen mukaan lähes paljain silmin nähtäväksi. Syyskuun 14. päivän tietämillä komeetan kirkkaus olisi 3,9, jolloin sen näkeminen pimeässä paikassa voisi olla mahdollista. Tosin silloin se näkyy iltataivaalla matalalla (n. 4°°korkeudella) lännen ja luoteen välissä, joten vielä hieman vaalea iltataivas voi estää sen näkymisen kello 21 aikaan.

Komeetan kirkkauden ennustaminen on hieman vaikeaa, sillä komeetta on ensimmäistä kertaa Aurinkokuntamme sisäosissa. Sen rata on hyperpolinen ja todennäköisesti se tulee poistumaan tähtienväliseen avaruuteen. Poistuminen ei tarkoita sitä, että komeetan alkuperä olisi myös jossakin tähtienvälisessä avaruudessa. Todennäköisemmin se on Aurinkokuntamme kappale kaukaa Oortin pilvestä. 

Komeetta Nishimuraa voi etsiä syyskussa iltataivaalta auringonlaskun jälkeen. Kuva vastaa komeetan näkymistä 18. päivän iltana noin kello 20.15. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Komeetta Nishimura saavuttaa perihelin syyskuun 18. päivänä, jolloin se on 0,22 au (33,1 milj. km) etäisyydellä Auringosta. Komeetta on kirkkaimmillaan samoihin aikoihin, jolloin se voi saavuttaa magnitudiasteikolla 3 lukeman. Koska kyseessä on pintakohde, sen näkeminen näin kirkkaana vaatisi pimeän tai lähes pimeän paikan. Kaupunkioloissa sen näkeminen voi olla mahdotonta. Syyskuun 18. päivän iltana komeettaa voi yrittää havaita auringonlaskun jälkeen aina kello 20.54 asti, jolloin komeetta painuu horisontin alapuolella. Tampereella auringonlasku tapahtuu kello 19.38. Komeetan näkemistä vaikeuttaa vaalea länsitaivas ja voi olla, että vaalea taivas voi estää kokonaan komeetan näkymisen.

Kaukoputkihavainnot komeetasta ovat mahdollisia jopa elokuun loppupuolelta asti, tietysti riippuen siitä kuinka valovoimainen kaukoputki kullakin havaitsijalla on käytössään. Elokuun loppupuolella komeetta sijaitsee Kaksosissa ja on siis aamutaivaalla havaittavissa. Syyskuussa tilanne paranee, komeetta sijaitsee Kravussa ja toisella viikolla Leijonassa. Perihelin aikaa (18.9) komeetta sijaitsee Neitsyen tähdistössä, josta se poistuu kuukauden lopulla.

Jos olet kiinnostunut taarkemmista koordinaateista, niin ne löytyvät tästä linkistä! (pdf)

Kevään kirkas komeetta

Kari A. Kuure

Noin nelisen kuukautta sitten Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS) havaitsi komeetan, joka sai luettelotunnuksekseen C/2019 Y4. Löytöhetkellä se oli vielä hyvin kaukana mutta oli lähestymässä Aurinkokuntamme sisäosia. Se on vieläkin tätä kirjoittaessani Marsin radan ulkopuolella mutta on jo kirkastunut huomattavasti siitä, mitä sen kirkkauden kehityksessä aluksi ennakointiin.

Kirkas komeetta Tampereen horisontissa oli vuonna 2006 komeetta McNaught. Tuleeko C/2019 Y4 ATLAS -komeetasta samanmoinen, jää nähtäväksi. Kuva © Kari A. Kuure.

Kirkkauden kasvu on saanut tutkijat kiinnostumaan siitä toden teolla. Mielenkiintoa lisää se, että komeetta on samanlaisella kiertoradalla kuin vuoden 1844 ”Suuri komeetta”. Jotkut tutkijat ovat spekuloineet, että C/2019 Y4 olisikin suuresta komeetasta irronnut kappale. Komeetta näyttäisi kuuluvan suureen Kreutz- auringonhipaisijoiden komeettaperheeseen. Ryhmään kuuluvien komeettojen radat vievät usein niin lähelle Aurinkoa, että ne tuhoutuvat lämmön vaikutuksesta.

Komeetan ilmakehä näyttäisi olevan jo tässä vaiheessa noin 300 000 km halkaisijaltaan, siis yli kaksinkertainen Jupiterin halkaisijaan verrattuna.

Kirkkauden odotetaan kasvavan parina seuraavan kuukautena merkittävästi, jopa niin että siitä olisi tulossa merkittävän kirkas komeetta. Komeetta on perihelissä toukokuun 31. päivänä ja silloin sen kirkkaudeksi lasketaan -5,4^m. Komeetan kokonaiskirkkaus olisi näin ollen yhden magnitudin kirkkaampi kuin Venus on juuri nyt. Tosin, kyseessä on pinta kohde, joten se kirkkaus jakaantuu koko komeetan näkyvälle pinnalle ja siitä syystä Venusta ja komeettaa on vaikea verrata toisiinsa. Jonkinlaisen käsityksen komeetan kirkkaudesta saa, jos kiikarin terävyyssäädön säätää mahdollisimman epäteräväksi ja sen jälkeen katsoo Venusta. Komeettaa on kuitenkin lähes mahdotonta havaita tähän aikaan.

Komeetan C/2019 Y4 ATLAS -sijainti 20.5.2020 kello 1.30. Kuva © Kari A. Kuure.

Tampereella pimeät yöt päättyvät huhtikuun 17. päivänä. Onneksi komeetta on yön pimeimpinä hetkinä näkyvissä pohjoisessa, joten voimme seurata sen kulkua jonkin aikaa ennen vaaleita kesäöitä. Toukokuun 1. päivänä komeetan kirkkaudeksi lasketaan noin 6,3^m ja se sijaitsee Kirahvin tähdistössä, siis korkealla pohjoisella taivaalla.

Toukokuun 5. päivänä komeetan kirkkaus on kasvanut magnitudin verran (V_m=5,3), toukokuun 10 päivänä kirkkaus on V_m=3,7, 15.5. kirkkaus on V_m=1,8, 20.5. kirkkaus on V_m=-0,6 ja 20.5 kirkkaus on V_m=-3. Nyt ollaan jo niin lähellä periheliä ja taivas on vaalea, että komeetan löytäminen taivaalta on vaikeaa huolimatta komeetan suuresta kirkkaudesta. Komeettaa on myös siirtynyt Perseuksen tähdistöön.

Komeetan rata ja sijainti 15.5.2020. Kuva © Kari A. Kuure.

Ehkä viimeisin mahdollisuus nähdä komeetta on 25.5. kello 1.30 aikaan (edelleen Perseuksessa), jolloin se on NNE-suunnassa. Korkeutta komeetalla ei ole kovinkaan paljon, sillä se näkyy noin 9 asteen korkeudella. Jos ja kun mitä ilmeisemmin komeetalle kehittyy pyrstö, se osoittaa Auringosta poispäin eli tässä vaiheessa oikealle ylös.

Komeetta on sirkumpolaarinen (pysyttelee horisontin yläpuolella koko vuorokauden) aina 28.5 asti, jolloin se nousee kello 0.16. Tampereella.

Toukokuun 31. päivänä komeetta on perihelissään ja vain 0,25 au etäisyydellä Auringosta. Etäisyys Maahan ei ole suuren suuri, sillä se on vain 0,87 au. Tässä vaiheessa komeetta nousee horisontista kello 2.31 ja Aurinko hetkeä myöhemmin, joten ennakoidusta kirkkaudesta V_m=-5 ei juurikaan ole hyötyä komeetan näkemisen suhteen.

Perihelin aikaan komeetta näkyy niin lähellä Aurinkoa, että sen havaitseminen on jo mahdotonta. Kuva © Kari A. Kuure.

Perihelin jälkeen komeetta ei enää näy Suomessa yön pimeimpinä hetkinä. Kesäaikana se on vain päiväaikaan horisontin yläpuolella ja syksyn tullessa komeetan kirkkaus on painunut havaittavuuden alapuolelle.

Havaintoja varten tästä linkistä voi laskea tarkat koordinaatit kullekin havaintosesssiolle. Huomaa, että sivun oletusarvona on maapallon keskipiste, joten jos halua toposentriset koordinaattit, joudut syöttämään ne ohjelmalle.

https://ssd.jpl.nasa.gov/horizons.cgi?find_body=1&body_group=sb&sstr=C/2019%20Y4

Jos joku onnistuu kuvaamaan komeettaa, niin Radiantti julkaisee mielellään nämä kuvat.