tiistai 17. maaliskuuta 2020

Kevään kirkas komeetta


Kari A. Kuure

Noin nelisen kuukautta sitten Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS) havaitsi komeetan, joka sai luettelotunnuksekseen C/2019 Y4. Löytöhetkellä se oli vielä hyvin kaukana mutta oli lähestymässä Aurinkokuntamme sisäosia. Se on vieläkin tätä kirjoittaessani Marsin radan ulkopuolella mutta on jo kirkastunut huomattavasti siitä, mitä sen kirkkauden kehityksessä aluksi ennakointiin.

Kirkas komeetta Tampereen horisontissa oli vuonna 2006 komeetta McNaught. Tuleeko C/2019 Y4 ATLAS -komeetasta samanmoinen, jää nähtäväksi. Kuva © Kari A. Kuure.


Kirkkauden kasvu on saanut tutkijat kiinnostumaan siitä toden teolla. Mielenkiintoa lisää se, että komeetta on samanlaisella kiertoradalla kuin vuoden 1844 ”Suuri komeetta”. Jotkut tutkijat ovat spekuloineet, että C/2019 Y4 olisikin suuresta komeetasta irronnut kappale. Komeetta näyttäisi kuuluvan suureen Kreutz- auringonhipaisijoiden komeettaperheeseen. Ryhmään kuuluvien komeettojen radat vievät usein niin lähelle Aurinkoa, että ne tuhoutuvat lämmön vaikutuksesta.

Komeetan ilmakehä näyttäisi olevan jo tässä vaiheessa noin 300 000 km halkaisijaltaan, siis yli kaksinkertainen Jupiterin halkaisijaan verrattuna.

Kirkkauden odotetaan kasvavan parina seuraavan kuukautena merkittävästi, jopa niin että siitä olisi tulossa merkittävän kirkas komeetta. Komeetta on perihelissä toukokuun 31. päivänä ja silloin sen kirkkaudeksi lasketaan -5,4m. Komeetan kokonaiskirkkaus olisi näin ollen yhden magnitudin kirkkaampi kuin Venus on juuri nyt. Tosin, kyseessä on pinta kohde, joten se kirkkaus jakaantuu koko komeetan näkyvälle pinnalle ja siitä syystä Venusta ja komeettaa on vaikea verrata toisiinsa. Jonkinlaisen käsityksen komeetan kirkkaudesta saa, jos kiikarin terävyyssäädön säätää mahdollisimman epäteräväksi ja sen jälkeen katsoo Venusta. Komeettaa on kuitenkin lähes mahdotonta havaita tähän aikaan.

Komeetan C/2019 Y4 ATLAS -sijainti 20.5.2020 kello 1.30. Kuva © Kari A. Kuure.


Tampereella pimeät yöt päättyvät huhtikuun 17. päivänä. Onneksi komeetta on yön pimeimpinä hetkinä näkyvissä pohjoisessa, joten voimme seurata sen kulkua jonkin aikaa ennen vaaleita kesäöitä. Toukokuun 1. päivänä komeetan kirkkaudeksi lasketaan noin 6,3m ja se sijaitsee Kirahvin tähdistössä, siis korkealla pohjoisella taivaalla.

Toukokuun 5. päivänä komeetan kirkkaus on kasvanut magnitudin verran (Vm=5,3), toukokuun 10 päivänä kirkkaus on Vm=3,7, 15.5. kirkkaus on Vm=1,8, 20.5. kirkkaus on Vm=-0,6 ja 20.5 kirkkaus on Vm=-3. Nyt ollaan jo niin lähellä periheliä ja taivas on vaalea, että komeetan löytäminen taivaalta on vaikeaa huolimatta komeetan suuresta kirkkaudesta. Komeettaa on myös siirtynyt Perseuksen tähdistöön.

Komeetan rata ja sijainti 15.5.2020. Kuva © Kari A. Kuure.


Ehkä viimeisin mahdollisuus nähdä komeetta on 25.5. kello 1.30 aikaan (edelleen Perseuksessa), jolloin se on NNE-suunnassa. Korkeutta komeetalla ei ole kovinkaan paljon, sillä se näkyy noin 9 asteen korkeudella. Jos ja kun mitä ilmeisemmin komeetalle kehittyy pyrstö, se osoittaa Auringosta poispäin eli tässä vaiheessa oikealle ylös.

Komeetta on sirkumpolaarinen (pysyttelee horisontin yläpuolella koko vuorokauden) aina 28.5 asti, jolloin se nousee kello 0.16. Tampereella.

Toukokuun 31. päivänä komeetta on perihelissään ja vain 0,25 au etäisyydellä Auringosta. Etäisyys Maahan ei ole suuren suuri, sillä se on vain 0,87 au. Tässä vaiheessa komeetta nousee horisontista kello 2.31 ja Aurinko hetkeä myöhemmin, joten ennakoidusta kirkkaudesta Vm=-5 ei juurikaan ole hyötyä komeetan näkemisen suhteen.

Perihelin aikaan komeetta näkyy niin lähellä Aurinkoa, että sen havaitseminen on jo mahdotonta. Kuva © Kari A. Kuure.


Perihelin jälkeen komeetta ei enää näy Suomessa yön pimeimpinä hetkinä. Kesäaikana se on vain päiväaikaan horisontin yläpuolella ja syksyn tullessa komeetan kirkkaus on painunut havaittavuuden alapuolelle.

Havaintoja varten tästä linkistä voi laskea tarkat koordinaatit kullekin havaintosesssiolle. Huomaa, että sivun oletusarvona on maapallon keskipiste, joten jos halua toposentriset koordinaattit, joudut syöttämään ne ohjelmalle.


Jos joku onnistuu kuvaamaan komeettaa, niin Radiantti julkaisee mielellään nämä kuvat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!