Ensiyönä asteroidin lähiohitus

Vain viikko sitten löydetty asteroidi, 2023 BU, ohittaa maapallon hyvin läheltä ensi yönä kello 02.28 Suomen aikaa [1]. Asteroidin korkeus maanapinnasta on lyhyimmillään noin 3 500 km ja se tapahtuu Etelä-Amerikan yläpuolella. Kokoa kappaleella on NASA/JPL/CNEOS:n tekemien arvioiden mukaan 3,5 – 8,5 metriä.

Viimeisimpien laskelmien mukaan lähiohitus tapahtuisi kello 00.28 UTC aikaa Etelä-Amerikan yläpuolella. Kuvassa etäisyydeksi ilmoitettu lukema on etäisyys maapallon keskipisteeseen. Kuva NASA/JPL/CNEOS.

Tällä kertaa siis tapahtuu lähiohitus, mutta asteroidin rata muuttuu voimakkaasti ohituksen aikana. Ennen ohitusta asteroidin rata on lähes pyöreä Auringon ympäri ja kiertoaika oli 359 vuorokautta. Näin läheisen ohituksen ollessa kyseessä, ohituksen jälkeinen rata ei ole kovinkaan hyvin laskettavissa, sillä lähestymisradassa oleva pieni epävarmuus kasvaa suureksi. Ohituksen jälkeen tehtävillä havainnoilla pystytään asteroidin uusi rata laskemaan niin tarkasti kuin se on havaintoihin perustuen mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuleva rata on ellipsi, jonka radan kaukaisin piste Auringosta on Maan ja Marsin ratojen välillä ja kiertoaika 425 vrk.

Jos tämä asteroidi joskus törmäisi maapalloon, tuskin tapahtuisi mitään suurempaa kuin mitä tapahtui Tšeljabinskissa. Siellä maapallon ilmakehään tuleen kappaleen kooksi arvioitiin noin 15 – 20 metriä. Kappale pirstoutui alailmakehään saapuessaan ja paineaalto rikkoi ikkunoita, raunioitti yhden heikkokuntoisen rakennuksen ja särkyneistä ikkunalaseista ihmiset saivat vammoja. Todennäköisesti 2023 BU myös pirstoutuisi ilmakehässä, joskin jo paljon korkeammalla ja maapinnalle päätyisi pieniä kappaleita.

Asteroidi 2023 BU:n löysi 21. tammikuuta Gennadi Borisov Krimin observatoriossaan. Hän on aikaisemmin löytänyt nimeään kantavan tähtien välisestä avaruudesta saapuneen komeetan 2I/Borisov:n. Borisovin ilmoitettua havainnostaan Minor Planet Centerille, useat observatoriot vahvistivat hänen havaintonsa.

Huomautukset

[1] Lähimmästä hetkestä on julkaistu useita eri aikoja, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Tämä on tyypillistä, koska asteroidin rata tarkentuu jokaisen havainnon myötä ja myöhemmät laskelmat ovat tarkempia kuin aikaisemmat.

Jarno kuvasi asteroidin lähiohituksen

Tammikuun 18. päivän iltana asteroidi 7482, joka tunnetaan myös luettelotunnuksella 1994 PC1, ohitti maapallon vain noin 5,5 Kuun keskietäisyydellä. Sinällään tässä ei ole mitään kummallista, mutta tapaus oli mielenkiintoinen asteroidin koon ja ohitusetäisyyden vuoksi. Nämä kaksi asiaa teki mahdolliseksi asteroidin havaitsemisen harrastajakaukoputkilla. Kaikeksi onneksi Suomessa oli jo ilta pimentynyt, kun asteroidi saavutti lähimmän etäisyytensä. Asteroidin ohituksesta on Avaruusmagasiinissa julkaistu tarkempi artikkeli.

Asteroidin ohitusta käsiteltiin ennakkoon medioissa, joten se herätti jonkin verran huomiota myös tähtiharrastajien ja jopa maalikkojen keskuudessa. Valitettavasti pilvisyys esti havainnot ainakin Tampereella, sillä pilviin syntyi ensimmäisiä rakoja vasta kello 22.30 ja kello 23 aikaan etelänsuunta oli lähes pilvetön, jolloin asteroidi oli suunnassa 250,5° ja lähes 13° korkeudella. Asteroidin kirkkaus oli 10,3 magnitudiasteikolla.

Onneksi pilvisyys oli hieman vähäisempää Jarno Paanasen etäohjatun observatorion horisontissa Ikaalisten Luhalahdessa. Jarno onnistui kuvaamaan asteroidin kello 20.30 aikoihin pilvipeitteen rakoillessa sen verran, että muutama kuva tallentui kameraan. Yhden minuutin valotusajan kuvissa erottui asteroidin nopea liike selvänä viivana ja kuvien lataamisen aiheuttama pieni viive synnytti summakuvaan jo selkeän aukon asteroidin jättämään viivaan. Alla nämä kaksi kuvaa ja kuvateksteissä on tietoja itse laitteistosta.

 

Ylin kuva on yksittäinen  yhden minuutin valotuksella otettu kuva ja alakuvaan on yhdistetty viisi yhdenminuutin valotusta. Jarno kertoo käyttäneensä seuraavanlaista kalustoa: jalusta on Skywatcher EQ8 Pro, putki TS/GSO:n 8" RC, 0,67× polttovälin lyhentäjä tekee polttoväliksi 1088 mm ja f/5.4, kamerana Atik 383L+, nämä oli luminanssifiltterillä otettuja. Kuvakenttä on noin 57× 43 minuutin kokoinen ja kohde oli noin 15 asteen korkeudella. Kuvat © Jarno Paananen.