Halloween ja kuutamo

Kari A. Kuure

Lokakuun 31. päivänä vietettiin Halloweenia. Samaan aikaan sattui täysikuu. Vielä lisää, sillä täysikuu oli kuukauden toinen ja pohjoisamerikkalaisen uudemman kansanperinteen mukaan sitä kutsutaan nimellä Blue Moon. Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten alkuperäiskansojen perinteen mukaan tähän aikaan vuodesta tapahtuva täysikuu on Metsästäjän kuu (Hunters Moon).

Hunter Moon (Metsästäjän kuu). Kuva © Kari A. Kuure.

Suomessa täysikuita ei ole erikseen nimetty mutta syypäivätasauksen ja talvipäivänseisauksen puolivälin tietämillä on pidetty Kekriä ja juhlittu sitä, että sato on saatu koottua ja talvi voi tässä suhteessa tulla. Kirkko on pitänyt (tietysti) Kekriä pakanallisena juhlana ja korvannut sen Pyhäinmiestenpäivällä sinä lauantaina, joka sattuu 31.10. – 6.11. välille.

Tänä vuonna (2020) Kekriin liittyi myös täysikuu (31.10.2020), joka kyllä aika monella paikkakunnalla peittyi pilveen. Taivaanvahtiin raportoitiin vain pari kuuhavaintoa tältä illalta. Edellisenä iltana kuitenkin lähes täysikuu näkyi ainakin täällä Tampereella. Tästä sainkin idean tutkia sitä, kuinka useasti täysikuu on juuri 31. lokakuuta. Osoittautui, että aika harvoin, vain yhdeksän kertaa 200 vuoden aikana^[1].

Kekrin aikaan tapahtuvat täysikuut 1900 – 2100. Kuva © Kari A. Kuure.

Samalla huomasin, että jotkut täysikuut sattuivat vain muutamaa tuntia ennen tai muutama tunti jälkeen 31. päivän vuorokauden vaihtumisen. Päätinkin ottaa myös 30.10. ja 1.11. päivät mukaan kartoitukseen.

Tässä on myös se pointti, että kalenterimme noudattaa tietysti käyttämäämme vyöhykeaikaa (UTC+2 h). Tästä seuraa mielenkiintoinen juttu: jos täysikuu sattuu Kekrin jälkeisenä yönä esimerkiksi kello 00.30 Suomen aikaa, niin silloin se on kalenterimme mukaan 1. marraskuuta. Sen sijaan Ruotsissa, joka käyttää myös omaa vyöhykeaikaa (UTC+1 h) päivämäärä on edelleen 31. lokakuuta. Itse asiassa tämä vyöhykeaikojen ero koko maapallolla voi johtaa eri päivämääriin, joten on perusteltua tältäkin kantilta katsoa myös viereisten päivien tilanne. Oheinen taulukko kertoo Kekriin sijoittuvat vuodet ja päivät täyskuulle.

Tässä ei kuitenkaan ollut aivan koko tarina. Täysikuusta kun on kysymys, niin silloin on aina mahdollisuus kuunpimennykselle. Näin tässäkin tapauksessa. Yhdistelmä Kekri, Halloween, Blue Moon, Hunters Moon ja kuunpimennys toteutuu kahdesti tarkastellun 200 vuoden aikana. Näin tapahtuu vuonna 2050 ja 2069. Molemmat pimennykset näkyvät lähes kokonaan Suomessa.

Huomautukset

[1] Laskelmat tein Mobile Observatory Pro Android-sovellutuksella.

 

 

Havaintovinkki: Talven superkuut

Super- ja mikrokuu valokuvattuna samalla kameralla ja
optiikalla kuvassa kerrottuina ajankohtina.
Kuva © Kari A. Kuure.

Superkuu, ihmeellinen käsite, sillä Kuu on se sama vanha Kuu kuin aikaisemminkin. Superkuu-käsiteellä ymmärretään täysikuuta, joka tapahtuu Kuun ollessa ratansa Maata lähinnä olevan pisteen läheisyydessä. Silloin Maan ja Kuun välinen etäisyys on alle 360 000 km. Tarkkaan ottaen etäisyydellä tarkoitetaan Maan ja Kuun keskipisteiden välistä etäisyyttä.

Tilanne voi hieman muuttua jos tarkastellaan Kuun kokoa havaitsijan horisontin mukaan, kuten tässä artikkelissa. Tällainen havaitsijakeskeinen (toposentrinen) tarkastelu on mielekkäintä, koska asiat esitetään silloin niin kuin ne havaitsijalle näkyvät. Seuraavat superkuut tulevat tapahtumaan joulukuun 3. ja tammikuun 2. päivinä tapahtuvien täyskuiden aikaan.

Joulukuun 3. päivänä täysikuun aikaan kello 17.48 Maan ja Kuun välinen etäisyys on (Tampereen horisontin mukaan) 357 357 km (keskipisteiden välinen etäisyys on 356 714,542 km). Kuu näkyy meille 33’ 24” kokoisena. Kuun kokoa voi verrata ensi heinäkuun 27. päivänä tapahtuvaan mikrokuuhun(?), jolloin Kuu näkyy meille ”vain” 29’ 25” kokoisena. Eroa koossa on noin 4 kaariminuuttia. Ero on prosentteina 13,6 %. Näennäisen koon ero ei ole aivan maksimissaan tällä kertaa, sillä Kuun periheli on vasta seuraavan päivänä (4.12.) kello 11 aikaan.

Tammikuun 2. kello 4.25 aikaan tapahtuva superkuu näkyy meille 33’ 28” kokoisena ja Kuun etäisyys on 356 777 km (353 272,736 km). Näennäinen kokoero mikrokuuhun on suunnilleen samanlainen kuin joulukuussa.

Tammikuussa tapahtuu toinenkin täysikuu, jota nykykäytännön mukaan kutsutaan termillä Blue Moon, sininen kuu. Tämä täysikuu ei kuitenkaan ole superkuu, sillä Maan ja Kuun välinen etäisyys on hieman rajana pidettyä etäisyyttä suurempi.

Tieteellistä merkitystä superkuulla tai mikrokuulla ei ole. Ne eivät edes ole tieteellisiä termejä, onpahan vain hauskaa ajanvietettä ja jos joku innostuu havaitsemaan, niin sekin on hyvä asia.