maanantai 9. lokakuuta 2017

Havaintovinkki: Kiikarikomeetta pohjoisella taivaalla

Kuvasarja komeetan kirkastumisesta viime heinäkuussa.
Kuva © ASAS-SN projekti.
Komeetta C/2017 O1 ASAS-SN havaittiin 19. heinäkuuta tänä vuonna. Löytö tehtiin All-Sky Automated Survey for Supernovae projektissa, joka käyttää Niko AF-S NIKKOR 400 mm f/2.8G ED VR AF kameraoptiikkaa valokuvatessaan taivasta. Projekti valottaa useita tuhansia kuvia yhden yön aikana Las Cumbers Observatorioissa (observatorioita on kahdeksan ympäri maapallon).

Löydön aikaan komeetan kirkkaus oli 15,3m, mutta pian sen kirkkaus hyppäsi noin 10m täysin odottamatta. Ilman kirkastumista lokakuun 15. päivänä perihelissään olevan komeetan kirkkaus tulisi olemaan noin 12m mutta nyt tutkijat arvioivat sen kirkkauden saavuttavan noin 8m lukemat. Perihelin aikaan se on 107,75 miljoonan km etäisyydellä maapallosta.

Pohjoisen tähtitaivaan harrastaja voivat tehdä komeetasta hyvin havaintoja ja ottaa kuvia, sillä se on tällä hetkellä Perseuksen tähdistössä. Ensiyönä kello 01.40 aikoihin se on avoimen tähtijoukon NGC 1605 lähistöllä. Perihelin aikaa (15.10.2017 kello 3.00) komeetta on edelleen Perseuksessa mutta poistuu siitä 16. lokakuuta Kirahviin. Perihelin aikoihin komeetta on näkyvissä kiikarilla mutta ei paljain silmin!

Etsintäkartta ja rataelementit löytyvät Seiichi Yoshidan julkaisemilta nettisivuilta osoitteesta http://www.aerith.net/comet/catalog/2017O1/2017O1.html .


Valokuvissa komeetta on vihertävä ja sillä on selkeä mutta lyhyt pyrstö. Väri johtuu sen komaan haihtuneesta cyaanista (CN)2 ja kaksiatomisesta C2 hiilimolekyyleistä, jotka kummatkin yhdisteet emittoivat vihreää valoa. Aurinkotuuli virittää (nostaa ylemmille orbitaaleille) molekyylien matalilla orbitaaleilla olevia elektroneja tai jopa iskee niitä irti. Elektronit kuitenkin palaavat alemmalle orbitaaleille tai irronneet elektronit sitoutuvat uudelleen molekyyleihin (rekombinaatio) ja samalla säteilevät ylimääräisen potentiaalienergian valona. 

Vihreä loiste ei suinkaan ole ainoa aallonpituus joita komeetasta tulee. Suurin osa komassa olevista ioneista on vetyä mutta cyaani ja kaksiatominen hiili ovat hyvin voimakkaita säteilijöitä, joten niiden emittoima aallonpituus on runsainta.

---

Radiantti julkaisee mielellään kuvia komeetasta, joten jos onnistut valokuvaamisessa, niin tarjoapa niitä julkaistavaksi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!