Japanilainen tähtitieteilijä ja tähtiharrastaja Daichi Fujii havaitsi Kuussa 23. helmikuuta kello 20.14.30,8 kirkkaan välähdyksen Kuun eteläisellä pallonpuoliskolla. Se syntyi pienehkö meteoroidin törmättyä Kuun pintaan. Törmäyksessä syntyy kraatteri, joka on mahdollista havaita Kuuta kiertävillä luotaimilla. Toistaiseksi kraatteria ei vielä ole onnistuttu tunnistamaan.
Ensimmäisellä kuvauslaitteistolla otettu kuva törmäyksestä. Kuvakaapaus Daichi Fujii Twitter-tilillään julkaisemasta videosta. |
Kuuhun, samoin kuin Maahan, törmää jatkuvana virtana pieniä ja hieman suurempiakin meteoroideja. Maan ilmakehässä saapuvat kivet aiheuttavat meteoreiksi nimettyjä valoilmiöitä, joita varmasti jokainen meistä on joskus nähnyt, jos tähtitaivaalle hieman pitempään katselee etenkin meteoriparvien maksimin aikaan. Satunnaisiakin meteoreja näkyy silloin tällöin.
Kuussa ei ole ilmakehää, joten meteoreita siellä ei esiinny.
Kaikki törmäävät kappaleet tulevat pintaan kosmisella nopeudella, joka voi olla
jopa 72 km/s. Tällaisella nopeudella saapuvat myös Leonidien meteoriparven kappaleet
marraskuussa. Kuuhun törmäävistä kappaleista hieman massiivisemmat aiheuttavat
näkyvät plasmapallot yleensä alle sekunniksi. Törmäys roiskauttaa kuuperää jonkin
verran, joista suurin osa putoaa takaisin pinnalle hyvin nopeasti, jolloin
syntyy kraattereiden ympärillä näkyvät vaaleat säteet. Aikaisemmissa
tutkimuksissa jo noin kahden kilogramman massainen kivi voi aiheuttaa selvästi
näkyvän törmäyspilven.
Toisella kuvauslaitteistolla kuvattu törmäys. Kuvakaapaus Daichi Fujii Twitter-tilillään julkaisemasta videosta. |
Osa aineesta sinkoutuu kuitenkin avaruuteen ja voi pudota Maahan ja aiheuttaa meteorin tai tulipallon ja joskus jopa Kuusta peräisin olevaa ainetta päätyy maanpinnalle asti. Tällä hetkellä tunnetaan 59 luetteloitua (Wikipedia) Kuusta tullutta meteoriittia. Tosin kirjallisuudessa ja netissä liikkuu tieto, jonka mukaan Kuusta tulleita kiviä olisi jopa yli 120 kappaletta.
Daichi Fujii tekee havaintoja kotonaan Hiratsukassa. Hän
käyttää kahta kaukoputkea ja kameraa, jotta varmasti kaikki mahdolliset tapahtumat
tallentuisivat. Tehtävä saattaa tuntua aika toivottamalta, mutta
todellisuudessa törmäyksiä Kuuhun tapahtuu sen verran runsaasti, että vaikka
kaikkein pienimmät (ja samalla runsaimmat) eivät näy kaukoputkella tai
tallenteissa, niin tunnin aikana voi kuitenkin havaita jopa kahdeksan
törmäystä. Toki suurin osa törmäyksistä on niin pieniä, että niistä ei uutisia
sorvata, mutta silloin tällöin kirkkaampikin törmäys tallentuu kuviin.
Näkyvät törmäykset, vaikka ne ovatkin kaikista törmäyksistä
suurimpia, auttaa tutkijoita märittämään maapallon radan tuntumassa liikkuvan
meteoroidivuon tiheyden ja ainemäärän. Lisäksi Kuun törmäyskraatterien määrä
pinta-alayksikköä kohti kertoo pinnan iästä, kun tiedetään törmäävien
kappaleiden vuon ominaisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!