 |
| Kuvasarja komeetan kirkastumisesta viime heinäkuussa. Kuva © ASAS-SN projekti. |
Komeetta C/2017 O1 ASAS-SN havaittiin 19. heinäkuuta tänä
vuonna. Löytö tehtiin All-Sky Automated
Survey for Supernovae projektissa, joka käyttää Niko AF-S NIKKOR 400 mm
f/2.8G ED VR AF kameraoptiikkaa valokuvatessaan taivasta. Projekti valottaa
useita tuhansia kuvia yhden yön aikana Las Cumbers Observatorioissa
(observatorioita on kahdeksan ympäri maapallon).
Löydön aikaan komeetan kirkkaus oli 15,3m, mutta
pian sen kirkkaus hyppäsi noin 10m täysin odottamatta. Ilman
kirkastumista lokakuun 15. päivänä perihelissään olevan komeetan kirkkaus
tulisi olemaan noin 12m mutta nyt tutkijat arvioivat sen kirkkauden
saavuttavan noin 8m lukemat. Perihelin aikaan se on 107,75 miljoonan
km etäisyydellä maapallosta.
Pohjoisen tähtitaivaan harrastaja voivat tehdä komeetasta hyvin
havaintoja ja ottaa kuvia, sillä se on tällä hetkellä Perseuksen tähdistössä.
Ensiyönä kello 01.40 aikoihin se on avoimen tähtijoukon NGC 1605 lähistöllä.
Perihelin aikaa (15.10.2017 kello 3.00) komeetta on edelleen Perseuksessa mutta
poistuu siitä 16. lokakuuta Kirahviin. Perihelin aikoihin komeetta on näkyvissä kiikarilla mutta ei paljain silmin!
Etsintäkartta ja rataelementit löytyvät Seiichi Yoshidan
julkaisemilta nettisivuilta osoitteesta http://www.aerith.net/comet/catalog/2017O1/2017O1.html
.
Valokuvissa komeetta on vihertävä ja sillä on selkeä mutta
lyhyt pyrstö. Väri johtuu sen komaan haihtuneesta cyaanista (CN)2 ja
kaksiatomisesta C2 hiilimolekyyleistä, jotka kummatkin yhdisteet
emittoivat vihreää valoa. Aurinkotuuli virittää (nostaa ylemmille
orbitaaleille) molekyylien matalilla orbitaaleilla olevia elektroneja tai jopa
iskee niitä irti. Elektronit kuitenkin palaavat alemmalle orbitaaleille tai
irronneet elektronit sitoutuvat uudelleen molekyyleihin (rekombinaatio) ja
samalla säteilevät ylimääräisen potentiaalienergian valona.
Vihreä loiste ei
suinkaan ole ainoa aallonpituus joita komeetasta tulee. Suurin osa komassa
olevista ioneista on vetyä mutta cyaani ja kaksiatominen hiili ovat hyvin
voimakkaita säteilijöitä, joten niiden emittoima aallonpituus on runsainta.
---
Radiantti julkaisee mielellään kuvia komeetasta, joten jos onnistut valokuvaamisessa, niin tarjoapa niitä julkaistavaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!