Kuun puolivarjopimennys

Kuun puolivarjopimennyksen aikana Kuu on hieman
himmeämpi kuin tavallisesti. Ero tavalliseen
täysikuuhun on hieman vaikea erottaa muistinvaraisesti.
Kuva © Kari A. Kuure.

Kuun puolivarjopimennys näkyy koko Suomessa lauantaina 11. helmikuuta. 

Pimennys näkyy kokonaisuudessaan laajalti Venäjän Euroopan puoleisessa osassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa. Brasiliassa ja Kanadan itäosassa pimennys näkyy alusta loppuun mutta muualla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa Kuu nousee pimennyksen aikana. 

Aasiassa Kuu laskee pimennyksen aikana ja Japanissa, Filippiineillä, Indonesian itäisillä saarilla, Australiassa ja Uudessa Seelannissa pimennys ei näy lainkaan.

Pimennys alkaa kello 00.34.16 ja päättyy kello 04.53.26. Syvimmillään se on kello 02.43.53. Ajat ovat Suomen vyöhykeaikoja.

Pimennyksen tyyppi on puolivarjopimennys. Tämä tarkoittaa, että Kuu ei etene maapallon täysvarjoon lainkaan vaan ainoastaan puolivarjoon. Puolivarjopimennysten aikana Kuuta valaisee osa auringonsäteilystä^[1] ja tästä syystä Kuun kirkkauden väheneminen ei ole kovinkaan selvästi nähtävissä. Kuun pohjoisosa on pimennyksen syvimmässä vaiheessa selkeästi tumma mutta ei lähellekään niin himmeä kuin täysvarjopimennyksen aikana.

Kuunpimennystä voi havaita paljain silmin, kiikarilla ja kaukoputkella käyttäen sellaista suurennusta, että Kuu näkyy kuvakentässä kokonaan. Visuaalihavaitsijalle suosittelen kiikarin käyttämistä! Kiikari pitäisi kiinnittää vaikkapa kamerajalustaan, jotta kädet eivät havaintojen aikana väsyisi ja kuva värisisi tai heilahtelisi katselun aikana.

Valokuvaamisessa ei tarvitse ottaa mitään muuta huomioon kuin sen, että kameran automaattiset toiminnot voivat saada lopputuloksen näyttämään jotenkin kummalliselta. Erityisesti automaattinen valotus voi saada pimentyneen Kuun ”palamaa puhki” eli se ylivalottaa kuvan tärkeimmän kohteen hyvin helposti. Käytä siis valotuksen manuaalisäätöä oikean valotusarvojen valitsemiseen. Puolivarjopimennys on hyvin herkkä ylivalotukselle. Pienikin ylivalotus hävittää helposti puolivarjon kuvasta. Tärkeää onkin haarukoida erilaisilla valotuksilla, jolloin onnistumisen mahdollisuudet paranevat.

Valotusajat ovat usein niin pitkiä, että kameroiden optiset kuvanvakaimet eivät kameran heilahduksista selviä valotuksen aikana ja kuvista tulee helposti ”heilahtaneita”.  Kamerajalustan käyttäminen on siis välttämätöntä.

Automaattinen värilämpötilan säätö pitäisi säätää vaikkapa päivänvalo-asetetukseen. Jos kamerasi voi tallentaa raw-formaatissa, käytä ainakin sitä. Jos kamera pystyy tallentamaan myös jpg-formaatissa, voit käyttää näitä molempia tallennusmuotoja.

Pimentynyt Kuu on Suomessa suhteellisen korkealla taivaalla (noin 26–36 asteen korkeudella)syvimmän pimennyksen aikana. Tällöin maisemaa on hieman vaikeaa saada kuviin, mutta etenkin kaupunkiympäristössä se voi olla mahdollista. Maisemaelementeistä pitkä katu, patsaat, sillat, piiput, ja julkiset rakennukset ovat suosittuja.  Jos mahdollista, niin käväise edellisenä yönä tuntia aikaisemmin katsomassa ja suunnittelemassa kuvakulmia valitsemissasi kohteissa.

Käyttämällä suhteellisen pitkäpolttovälistä optiikkaa, voi saada molemmat kohteet (maiseman ja Kuun) samaan kuvaa riittävän kokoisina. Ainoa vaikeus voi olla syvyysterävyysalueen riittävyys, liian pitkällä optiikalla Kuu tai maisema on epäterävä. Kuva on pilalla jos molemmat elementit kuvassa ovat epäteräviä.

Seuraavat Suomessa näkyvät pimennykset tapahtuvat seuraavasti:

• 27.7.2018 täydellinen kuunpimennys kello 23.22 (syvin vaihe), jolloin Kuu on jo noussut lähes koko maassa.

• 11.8.2018 osittainen auringonpimennys kello 12.46 (syvin vaihe), jolloin Etelä-Suomessa  Kuun taakse on peittynyt noin 10 %, Oulun korkeudella noin 20 % ja Utsjoella noin 30 % Auringon säteestä.

Huomautukset

Kuusta katsottuna tapahtuu osittainen auringonpimennys, jolloin siellä oleva havaitsija näki osittaisen Auringon Maan takana.