Aurigidien yö

Kari A. Kuure

Elokuun vaihtuessa syyskuuksi (31.8./1.9.), nähtiin ja koettiin hyvin harvinainen tapahtuma, joka tiettävästi ei ole toistunut kuin muutaman kerran aikaisemmin. Kyse oli aurigidien meteoriparven hyvin runsaasta maksimista. Tavallisesti elokuun loppuun sijoittuvan maksimin aikana nähdään vain joitakin meteoreita (ZHR=6). 

Kirkas aurigidi kello 22.02.12 UTC aikaan. Kuca © Kari A. Kuure & Tampereen Ursa ry.

Tänä vuonna tilanne oli toinen, sillä maapallo kohtasi vuonna 83 eaa. syntyneen pölyvirran komeetta C/1911 N1 (Kiess) kiertoradalta. Komeetta oli viimeksi tuolloin Aurinkokuntamme sisäosissa ja jälleen seuraavan kerran vuonna 1911. Pölyvirran kohtaamisia on tapahtunut vuosina 1935, 1986 ja 1994. Joidenkin tietojen mukaan myös vuonna 2007 oli epätavallisen aktiivinen maksimi ja Ursan tiedotteen mukaan myös vuonna 2019 nähtiin tavallista runsaammin parveen kuuluvia meteoreja. Ovatko kaikki nämä kohtaamiset tapahtuneet v.83 eaa syntyneen pölyvirran kanssa, vai onko komeetan jäljiltä olemassa useampia pölyvirtoja? Se jäänee arvoitukseksi ainakin toistaiseksi!

Tälle vuodelle ennuste kertoi maksimin tapahtuvan 1.9. kello 00.35 Suomena aikaa (31.8. kello 21.35 ± 15 min. UTC).  Maksimin runsaimmalle vaiheelle ennustettiin noin puolentunnin aikaikkunaa, jonka aikana voitaneen nähdä parikymmentä meteoria.

 

Komeetta C/1911 N1 (Kiess) vieraili edellisen kerran Aurinkokunnan sisäosissa vuonna 1911, jolloin se löydettiin. Sen rata tuo sen perihelin aikaa pohjoiselle tähtitaivaalle. Kuva JPL.

 Komeetan C/1911 N1 (Kiess) löysi 6.7.1911 Carl Clarence Kiess 30.6.1911 tapahtuneen perihelin jälkeen. Havaintojen pohjalta pystyttiin laskemaan komeetan rataelementit ja todettiin niiden olevan lähes samanlaiset kuin C/1790 A1 (Herschel) komeetan, jonka Caroline Lucretia Herschel löysi. Hän oli hieman kuuluisamman William Herschelin sisar. Viime vuosisadan alussa ehdotettiin, että molemmat havainnot olisivat olleet todellisuudessa samasta komeetasta, mutta sille ei saatu vahvistusta ja nyttemmin tiedetään, että Kiess’in komeetan kiertoaika on 2 488,99 ± 125,3 vuotta, joten samasta komeetasta ei ole kyse. Sen sijaan ne voivat olla samaan komeettaperheeseen kuuluvia.

 

Kiess'in komeetan rata on hyvin soikea ja ulottuu hyvin kaus Aurinkokuntamme ulkoreunalle. Kiertoaika on yli 2 400 vuotta. Kuva JPL.

Komeetan radan ja samalla myös pölyvirran inklinaatio on 148,41°, joka merkitsee sitä, että komeetta kiertää Aurinkokuntamme yleistä kiertosuuntaa vastaan. Perihelin aikaan se on pohjoisella tähtitaivaalla, joka mahdollistaa meteorisateen hyvät havaintomahdollisuudet pohjoisella pallonpuoliskolla. Keski-Suomesta pohjoiseen aurigiodien säteilypiste, radiantti, sijaitsee Ajomiehen tähdistössä Denebistä etelään ja on sirkumpolaarinen, eli se ei laske lainkaan horisontin alapuolelle. Näin ollen meteoreja voidaan havaita koko pimeä yö.

 

Yksittäiset aurigidit ovat yleensä kirkkaita ja kaikki ovat hyvin nopeita. Kuva © Kari A. Kuure.

 

Tälle vuodelle ennustettu maksimi sattui Euroopassa yöaikaan, joten sen havaitseminen oli siis kiinni vain selkeästä säästä. Tampereella selkeää oli illasta alkaen, vain pieniä pilvilauttoja kulki taivaalla silloin tällöin. Sää on aina enemmän tai vähemmän sattumankauppaa ja toinen sattuma mahdollisti aurigidien havaitsemisen. Markku Lintinen asensi uuden sääkameran tilapäisen pohjoiskameran tilalle 31.8., siis noin 10 tuntia ennen maksimia. Uusi sääkamera oli tilattu keväällä rikkoontuneen tilalle ja se saapui juuri parahiksi. Vanhalla tai tilapäisellä kameralla havainnot eivät olisi onnistuneet ainakaan näin runsaina.

 

Parven maksimin aikaisia aurigideja. Kaikki kuvat ovat rajattu samalla tavalla. Kuva © Kari A. Kuure.

Pilvisyys pysyi poissa aamupuolelle yötä ja maksimin huippuaikana tehtiin videotallenteesta hienoja havaintoja. Aurigidit ovat hyvin nopeita, kohtaamisnopeus maapallon kanssa on 66 km/s. Ne ovat yleensä myös suhteellisen kirkkaita. Yhden meteorin näkymisaika on noin 1 – 2 sekuntia, ehkä keskiarvo on lähempänä sekuntia.

 

Lähestyvä pilvisyys uhkaa näkyvyyttä taivaalla ja päätti havainnoinin noin kello 22.15 UTC aikaa. Kuva © Kari A. Kuure & Tampereen Ursa ry.

 

Kaiken kaikkiaan pohjoiskameran kuvakentästä tallentui 19 aurigidia ja itäkameraankin kolme meteoria, joista kaksi oli sporadisia. Se ainoa aurigidi saattoi olla sama pohjoiskameraan tallentuneen kanssa. Kuten kuviin merkityistä ajankohdista selviää, suurin osa meteoreista havaittiin ennustetun maksimin aikaan. Vain muutama iltayön havainto oli aktiivisuuden nousureunalta. Havainnot päättyivät pilvisyyden peittäessä taivaan noin kello 1.15 Suomen aikaa. Kuviin merkityt aikaleimat ovat UTC aikoja, josta Suomen kesäaika saadaan lisäämällä 3 h. Tehdyt havainnot ovat juuri ennusteen maksimin aikaikkunassa ja havaittu määrä on yhdenmukainen ennusteen kanssa.