Starshield-satelliitit – mitä tiedämme ja mitä voimme arvioida

Starshield on SpaceX:n kehittämä satelliittiohjelma, jonka tarkoituksena on tarjota valtionhallinnon ja turvallisuusviranomaisten käyttöön suunnattuja ratkaisuja. Ohjelman yksityiskohdat ovat suurelta osin salaisia, mutta julkisesti saatavilla olevien tietojen ja havaintojen perusteella voidaan esittää valistuneita arvioita.

Kuvakaappaus Tampereen Ursan tähtitornin pohjoiskameran videosta, jossa Stashield-parvi näkyy viivamaisen kohteena. Katso video YouTubesta. Kuva © KAri A. Kuure.

Päivitys: YouTubeen on nyt lisätty video seuraavalta illalta (22.3.2025). Täsä videossa näkyy selvästi satelliittijono, jossa on 8 erillistä satelliittia.

 

Tämä kuva on jälkimmäisestä videosta kuvakaappaus. Siinä satelliitit näkyvät jo selvästi aivoimena jonona. Kuva © Kari A. Kuure + Markku Lintinen / Tampereen Ursa.

Starshield-satelliitit rakentuvat SpaceX:n laajasti tunnetun Starlink-teknologian pohjalle, mutta ne on mukautettu valvonta-, tiedustelu-, tietoliikenne- ja mahdollisesti puolustuksellisiin sovelluksiin. Spekulaatioissa on mainittu mm. laaja-alainen sensori- ja kuvauskapasiteetti, sotilaallinen tietoliikenne ja tuki hallituksen erityistarpeisiin.

Viimeisimmät havainnot Suomessa (21.3.2025 noin klo 21.26) viittaavat siihen, että kyseessä saattoi olla juuri hiljattain laukaistu Starshield-parvi. Samalle ajankohdalle osuu Falcon 9 -kantoraketin laukaisu Vandenbergin tukikohdasta (NROL-57-missio), joka vei tunnistamattomia satelliitteja radalleen. Vaikka julkisia TLE-tietoja ei ole saatavilla, on erittäin todennäköistä, että nämä satelliitit kulkevat aurinkosynkronisella radalla.

Aurinkosynkronisen radan inklinaatio on tyypillisesti 97 – 98 astetta, ja satelliitit kiertävät Maan napojen kautta siten, että rata pysyy Auringon suhteen vakiona. Tämä mahdollistaa toistuvat tarkkailut samoista kohteista valoisaan aikaan. Näiden satelliittien korkeus on tyypillisesti 500 – 700 km Maan pinnasta.

Havaintojen perusteella arvioidut ominaisuudet

Useat suomalaiset havainnot viittaavat satelliittijonoon, joka liikkui luoteesta kaakkoon. Tämä on tyypillinen ground track -suunta korkean inklinaation radalla pohjoisilla leveysasteilla. Havaintojen perusteella voidaan myös päätellä, että satelliittien määrä oli pieni ja ryhmä tiivis — usein tyypillistä juuri äskettäin laukaistulle ryhmälle ennen niiden hajaantumista omille radoilleen.

Satelliitit näkyivät paljain silmin kirkkaana nauhana. Ne erottuvat yleensä heti laukaisun jälkeisinä päivinä hyvin, sillä satelliitit heijastavat auringonvaloa tehokkaasti ja lentävät usein korkealla taivaalla Auringon juuri laskettua.

Starshield-satelliitit näkyvät parhaimmin iltahämärässä ja aamuhämärässä, kun Aurinko on juuri horisontin alapuolella ja satelliitit korkealla radallaan edelleen Auringon valaistessa niitä. Havaitut kirkkaat ja hitaasti liikkuvat jonot ovat usein lyhytaikaisia ilmiöitä, sillä satelliitit hajaantuvat omille radoilleen muutaman vuorokauden sisällä laukaisusta.

On myös syytä huomata, että Starshield-satelliittien myöhemmät ylilennot voivat olla vaikeammin havaittavissa: niillä on todennäköisesti matalampi kirkkaus ja ne saattavat kulkea ajoissa ja suunnissa, jotka eivät suosi näkyvyyttä Suomen taivaalta.

Yhteenveto

Vaikka tarkat tiedot Starshield-satelliiteista ja niiden radoista pysyvät salassa, nykyiset havainnot ja Falcon 9 -laukaisuhistoria mahdollistavat kohtuullisen luotettavan arvion:

• Rata: Todennäköisesti aurinkosynkroninen, inklinaatio noin 97 – 98°.
• Korkeus: 500 – 700 km.
• Näkyvyys: Kirkkaimmillaan juuri laukaisun jälkeen; suunta pohjoisilla leveysasteilla usein luoteesta kaakkoon.
• Käyttötarkoitus: Valvonta, tiedustelu ja hallituksen erikoissovellukset.

Ursan satelliittiryhmä voinee tarkentaa ratamäärityksiä, jos riittävän paljon laadukkaista havaintoja päivitetään Taivaanvahtiin.

Lisähavaintoja ja tarkkoja mittauksia kaivataan edelleen, ja toivottavasti tulevaisuudessa myös osa TLE-tiedoista saadaan julkisuuteen.