Kaksi komeettaa kiikarihavaitsijoille

Pohjoisella tähtitaivaalla on tällä hetkellä kaksi komeetta, jotka ovat samalla kertaa sekä helppoja ja haasteellisia kohteita kiikarihavaitsijoille. Kohteet ovat helppoja koska ne nousevat korkealla pohjoisella tähtitaivaalle ja ovat pitkää sikumpolaarisia, eli eivät laske horisonttiin pitkään aikaan. Tämä tarjoaa Suomen sääoloissa hyvän mahdollisuuden niiden havaitsemiseen aikaikkunan puitteissa.

Haasteellista niiden havaitsemiseen on, niiden kirkkaus. Molemmat ovat vielä tässä vaiheessa vain isolla tähtikiikarilla tai jopa valovoimaisella kaukoputkella visuaalisesti havaittavia mutta onneksi niiden kirkkaudet kasvat jonkin verran. Toinen niistä voisi tulla jopa paljain silmin havaittavaksi pimeässä paikassa, jos suurin osa sen kokonaiskirkkaudesta keskittyy komaan. Valokuvaamalla komeetat pitäisi olla helppoja kohteita valovoimaisella objektiivilla tai jopa pienellä kaukoputkella.

C/2020 V2 (ZTF)

Komeetta löytyi Zwicky Transient Facility -laitteistolla. Komeetan kirkkaus on noin 10,6 tällä hetkellä, joten aivan vielä se ei ole kiikarilla havaittavissa. Tätä kirjoittaessani komeetta on Ison karhun tähdistössä ja se siirtyy kohti pohjoista hieman yli 0,5° vuorokaudessa. Marraskuun 23. päivän iltana se on lähellä (<2°) Gianfar-tähteä Lohikäärmeessä. Hieman ennen oppositiota 24.12.2022 se on melko lähellä Pohjantähteä. Etäisyyttä on 22. päivän illasta alkaen (<4°) 25.12. asti. Sen jälkeen etäisyys kasvaa hiljalleen. Opposition aikaan sen kirkkaus on edelleen 10,8 magnitudiasteikolla.

Komeetta C/2020 V2 (ZTF) etsintäkartta 100 vrk.

Pohjantähden ohittamisen jälkeen komeetta kulkee pohjoisen himmeitten tähtien ohi kohti Kassiopeiaa ja tammikuun 26. päivän iltana se on alle puolenasteen etäisyydellä Ruchbath-tähteä Kassiopeian tutussa W-kuviossa. Komeetan kirkkaus on tässä vaiheessa 10,6. Komeetta on näihin aikoihin kirkkaimmillaan ja Seiichi Yoshida arvioi komeetan kirkkaudeksi 9,0 – 9,5^m.

Helmikuun 12. päivän iltana komeetta on noin 1° etäisyydellä ypsilon Persei -tähdestä lähellä Andromedan rajaa ja seuraavana päivänä vain noin 0,5 astetta tähdestä. 14.2. komeetan ja tähden välinen etäisyys on vain noin 17 kaarisekuntia. Helmikuun 28 päivänä komeetta ylittää Andromedan Almach ja Titawin välisen suoran noin 1/3 etäisyydellä Titawin-tähdestä. Tässä vaiheessa komeetan kirkkau alkaa hiljalleen hiipua ja on nyt 10,7.

 Maaliskuun 12. päivän iltana komeetta sivuaa NGC752 avointa tähtijoukkoa ja saapuu Kolmion tähdistön alueelle. Kolmion tähtien keskellä se on maaliskuun 25 päivästä alkaen aina 30. päivään. Huhtikuussa komeetan deklinaatio edelleen pienennee ja pimeiden öiden päättyessä se on jo jonkin verran himmentynytkin (10,9^m).

C/2022 E3 (ZTF)

Komeetta löydettiin 2.3.2022 Zwicky Transient Facility -laitteistolla. Komeetta on perihelissä 12, 1, 2023, jolloin se on vain 1,1 au etäisyydellä Auringosta. Maapalloa se on lähimmillään 1.2. 2023, jolloin etäisyyttä on vain 0,28 au. Komeetta näyttää vihertävältä ja sillä on kellertävä pölypyrstö ja heikko (sinertävä) ionipyrstö.

Komeetta C/2022 E3:n etsintäkartta 90 vrk ajalle. 

Tällä hetkellä tämä komeetta sijaitsee Corona Berealisin eli Pohjankruunun tähdistössä. Sen liike kohti pohjoista ei vielä ole kovin nopeaa ja joulukuun 17. päivänä se on noin 1 asteen etäisyydellä epsilon CrB tähdestä kaakkoon. Komeetan kirkkaus on noin 9,0^m. Tammikuun 8. päivänä komeettaa on vain 20 kaariminuutin etäisyydellä (etelään) kappa Corona Borealiksesta ja on kirkastunut jo 7,5 magnitudiin. Tällöin sen pitäisi olla jo helpohko kiikarikohde ja valokuvaamalla erittäin helppo kohde.

Etsintäkartta marras-joulukuulle 30 vrk.

Tammikuun 27 päivänä komeetan ja Pienen karhun Kochab-tähden välinen etäisyys on hieman yli 3 astetta. Komeetta on tällöin kirkkaudeltaan 5,7 magnitudia. Tammikuun 30. päivänä komeetan ja Pohjantähden välinen etäisyys on yli 10 astetta, jolloin komeetan kirkkaus on noin 5,4 magnitudia.

Etsintäkartta joulu- tammikuulle 30 vrk.

Komeetta saavuttaa opposition helmikuun 3. päivänä ja on silloin kirkkaudeltaan jo 5,4 magnitudia. Komeetta pitäisi siis näkyä paljain silmin pimeässä paikassa, sillä sen kirkkaus näyttäisi olevan keskittynyt suurimmaksi osaksi komaan. Komeettaa pitäisi etsiä Kirahvin tähdistöstä läheltä Ajomiehen tähdistön rajaa.

Helmikuun 5. päivänä iltana noin kello 21 komeetta on vain 2 astetta Capellasta koilliseen. Tässä vaiheessa komeetan liikenopeus taivaalla on noin 5,5 astetta vuorokaudessa, joten pienenkin ajan kuluessa se siirtyy huomattavasti. Helpointa on ajoittaa havainnot siten, että jokin tunnettu kohde on eräänlaisena tukipisteenä, kuten tänä päivänä Capella. Komeetan liikesuunta vie sitä pitkin Ajomiehen tähtien riviä ja 8. helmikuuta se on jo alle asteen etäisyydellä Al Kab -tähdestä (Ajomiehessä).

Etsintäkartta tammi-helmikulle 30 vrk.

Komeetta on jo hieman himmentynyt mutta mielenkiintoinen kohtaaminen on tulossa. sillä helmikuun 10. päivän jälkeisen yönä komeetta lähestyy Marsia. Etäisyyttä planeettaan on vain 1,5 astetta juuri ennen kuin kohteet painuvat horisontin alapuolelle aamulla kello 6 aikoihin. Komeetan kirkkaus on 6,5, joten voi olla, että sen näkyminen horisontin läheltä on mahdotonta, ellei havaintokeli ole poikkeuksellisen selkeä.

Seuraavanakin iltana komeetta ja Mars ovat lähekkäin, joten mielenkiintoisen kohtaamisen voi vielä toistaa tai jos edellisenä iltana tai yönä havaitseminen ei onnistunut, niin nyt vielä on uusi mahdollisuus.

Etsintäkartta helmi-maaliskuulle 30 vrk.

Helmikuun 14./15. yönä komeetta lähestyy Härän tähdistön kirkkainta tähteä Aldebarania, vaikka kohtaaminen ei olekaan kovin läheinen. Etäisyyttä on noin 1,5 astetta. Komeetan kirkkaus on jo himmentynyt ja on tällöin 7,1.

Maaliskuun aikana komeetan rata vie sitä kohti etelää Orionin länsipuolitse ja huhtikuun alkupäivinä se viimeistään katoaa näkyvistä iltahärältä taivaalta.

  

Huomautukset

[1] Zwicky Transient Facility (ZTF) on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelma, jonka tavoitteena on optisen yötaivaan systemaattinen tutkimus. Äärimmäisen laajakuvakameralla ZTF skannaa Palomarin observatorion 48 tuuman Samuel Oschin -teleskoopilla koko pohjoisen tähtitaivaan kahden vuorokauden välein. Tuloksena oleva laaja-alainen tutkimus antaa tähtitieteelliselle yhteisölle mahdollisuuden harjoittaa laajaa aika-alueen tiedettä maapallon lähellä olevista asteroideista kaukaisten supervaloisten supernovien tutkimukseen. ZTF:ää rahoittavat yhtä paljon Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö sekä kansainvälinen yliopistojen ja instituutioiden konsortio.