Komeettoja havaitseville olisi mielenkiintoisa aika tiedossa,
jos vain sää suosisi. Komeetta C/2018 Y1 (Iwamoto) ohittaa maapallon helmikuun
13. päivän aamuna suhteellisen läheltä. Etäisyys on lyhimmillään vain 0,299 au
(n. 45 miljoonaa km) ja komeetta on silloin ekliptikan tasossa. Radan
inklinaatio on 160,4 astetta, joten se siirtyy nopeasti pohjoisen suuntaan
tähtitaivaalla ja samalla menettää kirkkauttaan. Kirkkaimmillaan komeetta alkaa
olla näinä päivinä ja se on noin 6,5 magnitudia.
Komeetta Iwamoton rata Maan läheisyydessä 13.helmikuuta.Kuva JPL |
Komeetan kirkkaus mahdollistaisi sen näkemisen paljain
silmin täysin pimeässä paikassa. Suomessa kaikkialla oleva lumipeite kuitenkin
vähentää taivaalla näkyvien kohteiden kirkkauseroja taustataivaan suhteen,
joten paljain silmin komeetan näkemisestä ei ole toivoakaan. Sen sijaan
pienellä kiikarilla tai kaukoputkella komeetta voisi olla suhteellisen helppo
kohde kokeneelle harrastajalle.
Komeetta näkyy helmikuun Maan ohituksen aikaan Leijonan
tähdistössä ja on horisontin yläpuolella heti illan pimentyessä. Kello 20
aikaan (12.2.2019) se on melko tarkkaan idässä noin 17 asteen korkeudella ja h Leo -tähden lähellä. Komeetta kulkee ko.
tähden editse iltapäivällä Suomena aikaa samana päivänä, eikä illan tullen ole
edennyt vielä kovinkaan kauas tähdestä. Näin ollen tähteä voi käyttää komeetan
etsimiseen esimerkiksi kiikarien avulla.
Komeetta Iwamoton voi löytää taivaalta Leijonan tähdistöstä. Kuva © Kari A. Kuure. |
Komeetta C/2018 Y1 on pitkäkestoisella radalla. Sen
kiertoaika on 1371,34 vuotta, ja edellinen vierailu aurinkokunnan sisäosiin
tapahtui vuonna 648 jaa. Silloin sitä ei tiettävästi kukaan havainnut.
Seuraavan kerran komeetta on perihelissään vuonna 3390.
Komeetan rata vie sen kauas aurinkokuntamme ulko-osaan. Radan
apheli on 230–264 au etäisyydellä Auringosta. Perihelietäisyys oli 1,29 au
Auringosta ja komeetta oli radallaan tässä kohtaa 7. helmikuuta noin kello 2.30
Suomen aikaa.
Komeetan löysi japanilainen komeettoihin erikoistunut
harrastaja Masayuki Iwamoto, jonka
ansioihin lukeutuu myös komeetan C/2013 E2 löytäminen. Tämä komeetta olisi Härän
tähdistössä mutta sen etäisyys on tällä hetkellä yli 16 au, joten komeetan
kirkkaus (noin 30 magnitudia) ei riitä sen näkemiseen isoillakaan harrastajakaukoputkilla.
Kovin helppo kohde komeetta ei ollut vuonna 2013 maaliskuussakaan, sillä sen
visuaalinen kirkkaus oli silloin 14,5 magnitudia. Näin himmeitten komeettojen
havaitsemiseen tarvitaan suhteellisen kookas ja valovoimainen kaukoputki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!