Tampereen Ursan kevätretki Olkiluotoon

TVO:n netissä jakama vähän retusoitu
esittelykuva Olkiluodon ydinvoimalan alueesta,
sellaisena kuin se tulee olemaan taaimpana näkyvän
kolmannen yksikön aikanaan (piakkoin?)
valmistuttua.

Matti Koskinen

Teimme Tampereen Ursan kevätretken Olkiluodon ydinvoimalaan lauantaina 14.4.2018. Hyvänsuosion retki saavuttikin, sillä meitä osallistujia oli 28. 

Linjuriässän iso bussi lähti aamulla tähtitornilta kauniissa keväisessä säässä. Kohteen luonteen vuoksi meistä oli etukäteen pitänyt kerätä henkilötiedot, joiden perusteella oli selvitelty meidän turvallisuutemme. Perillä vielä varmistettiin henkilötodistuksista, että listan mukaiset turvallisiksi todetut ihmiset oikeasti olivat kyseessä.

Vierailu alkoi kahveilla ja pullalla, jonka jälkeen siirryttiin ajanmukaiseen tilavaan auditorioon. Siellä oppaanamme koko päivän ollut Mika Tanhuanpää piti meille mukavalla tyylillä tunnin kestäneen esittelyn yhtiöstä ja kaikesta mahdollisesta voimalaan liittyvästä. TVO on kovasti panostanut PR-toimintaan ja heillä on erityinen henkilöstönsä tähän tarkoitukseen. Heiltä oli helppoa tilata ilmainen esittely. Voimalayhtiölle toki tällä tavoin samalla tarjoutuu tilaisuus esitellä ydinvoimaa positiivisessa valossa. Meille selvisi vaikkapa se, kuinka Olkiluodon käyntiaikaprosentti on maailman huippua. Ja kuinka sähkön tarve Suomessa oikeastaan edellyttää ydinvoiman lisärakentamista.

Todellinen mallikappale käytettyjen
polttoainesauvojen loppusijoituksesta.
Nelikulmainen pitkä tanko kuvassa oikealla on
ei-radioaktiivinen polttoainenippu sijoitettuna
teräksiseen suojaputkiloon. Teräslieriö
sijoitetaan vasemmalla näkyvään kupariseen
paksuseinäiseen putkeen, joka edelleen
upotetaan syvälle kallioon porattuun
tunneliin. Lopuksi tunneli täytetään
bentoniittisavella, joka turpoaa tiiviiksi.
Vihon viimeksi tunnelisto sitten aikanaan
muurataan umpeen ikuisiksi ajoiksi. 

Kuva © Matti Koskinen.

Esittelyn jälkeen tehtiin omalla bussillamme kiertoajelu varsinaisella voimalan alueella. Itse voimalaitosrakennuksiin ei vierailijoita voida ottaa, mutta näimme kiertoajelulla kyllä monenlaista. Muistan aikaisemmalla yli 20 vuotta sitten tekemälläni vierailulla kerrotun, että opas ei saa kuljettaa alueelle vierailijoita ilman, että erillisen turvallisuusyksikön vartija on koko ajan mukana. Näin asianlaita näytti edelleen olevan.

Ydinvoimalaa esiteltäessä törmätään vääjäämättä säteilysuojelukysymyksiin. Niinpä mekin seuraavaksi kävelimme maan alle 40 metrin syvyiseen luolaan, jonne on varastoitu matala- ja keskiaktiivista jätettä. Siis sellaista jätettä, jota syntyy voimalan vuosihuolloissa. Luolastossa oli myös esittelyä suunnitellusta käytettyjen korkea-aktiivisten polttoainesauvojen loppusijoituksesta, joka on ydinvoiman tuotannossa se iso kysymys. Ennen kuin meidät päästettiin pois tunnelista, jokaisen radioaktiivisuus mitattiin. Kukaan ei onneksi ollut saastunut.

Olkiluodon voimalan vierailukeskus.
Kuva Maria Levola.

Lopuksi palattiin vierailukeskukseen tutustumaan ydinvoimaa käsittelevään ”Sähköä uraanista -
näyttelyyn”. Tyylikkäästi toteutettu vierailukeskus sijaitsee varsinaisen voimala-alueen ulkopuolella ja on kaikille vierailijoille avoin. Siihen tutustuminen ei siis vaadi mitään erillisiä turvallisuusselvityksiä. Näyttely oli mainiosti toteutettu ja siellä olisi kyllä saanut aikaa kulumaan enemmänkin. Takaisin Tampereella tähtitornilla oltiin ihan aikataulun mukaisesti illan suussa. Ehdittiinpä paluumatkalla pysähtyä vielä kahvitauollakin.

Idea retken kohteesta tuli alun perin Akulta ja Marialta ja bussijärjestelyistä, henkilötietojen keruusta ja muusta sellaisesta huolehti Saul.