KAK — Jokainen meistä on varmasti ihaillut
juhannuksen tai heinäkuun yön suurta, kultaista täysikuuta, joka tuntuu
roikkuvan aivan horisontin yllä. On yleinen tieto tähtiharrastajien
keskuudessa, että kesällä täysikuu on matalimmillaan ja talvella korkeimmillaan.
Mutta oletko koskaan pannut merkille, että tämä "matalin korkeus" ei
ole sama joka vuosi? Joskus kesän täysikuu jaksaa hädin tuskin nousta Pyhäjärven
ylle (tai Hervannan yläpuolelle, jos olet havaitsemassa tähtitornilla), kun taas toisina vuosina se kiipeää huomattavasti korkeammalle.
![]() |
Meille kaikille tuttu täysikuu nousee kesäisin vain hieman horisontista. Kuva © Kari A. Kuure. |
Tämä ilmiö ei ole sattumaa, vaan seurausta taivaanmekaniikaniikasta. Katsotaanpa, miksi näin tapahtuu, erityisesti meidän näkökulmastamme täällä Tampereella.
Kuvittele Aurinko ja täysikuu taivaan vastakkaisille
puolille, Maa keskipisteenään. Kun toinen on korkealla, toisen on oltava
matalalla.
- Ekliptika:
Sekä Aurinko että Kuu (karkeasti ottaen) kulkevat taivaalla samaa rataa,
jota kutsutaan ekliptikaksi. Tämä on se polku, jota pitkin Aurinko
näyttää vuoden aikana matkaavan.
- Maan
akselikallistuma: Maapallo on kallellaan noin 23,5 astetta
kiertoratansa tasoon nähden. Tämän kallistuman vuoksi meillä on
vuodenajat. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan Aurinkoon päin,
jolloin Aurinko nousee taivaalla korkealle. Tampereella Aurinko voi kesäpäivänseisauksen
aikaan nousta jopa 52 asteen korkeuteen.
- Vastakkaiset
asemat: Täysikuu on määritelmän mukaan Maasta katsoen vastakkaisella
puolella kuin Aurinko. Kun Aurinko on kesällä korkeimmillaan ekliptikan
"kesäpisteessä" (Kravun kääntöpiirillä), on täysikuun sijaittava
ekliptikan vastakkaisessa, "talvipisteessä" (Kauriin
kääntöpiirillä).
Tämä tarkoittaa, että kesän täysikuu kulkee samaa matalaa
rataa taivaalla, jota Aurinko kulkee talvella. Siksi kesän täysikuu on niin
matalalla.
Tarkastellaanpa tätä ilmiötä hieman syvemmin. Jos Kuun rata
olisi täsmälleen samassa tasossa ekliptikan kanssa, kesän täysikuun matalin
korkeus olisi Tampereella joka vuosi sama: noin 6,5 astetta horisontista. Mutta
näin ei ole, ja tässä piilee ilmiön ydin.
Kuun oma kiertorata Maan ympäri on kallellaan noin 5,1
astetta ekliptikan tasoon nähden. Tämä pieneltä tuntuva kallistuma aiheuttaa
sen, että Kuu voi olla joko 5,1 astetta ekliptikan ylä- tai alapuolella. Ja
jotta asia olisi vielä kiinnostavampi, tämä Kuun radan kallistuma ei pysy
paikoillaan. Se prekessoi kuin hyrrän akseli. Yksi täysi huojuntakierros kestää
18,6 vuotta. Tätä kutsutaan solmujen prekessioksi.
Kuun deklinaation olleessa mahdollisimman suuri tai
mahdollisimman pieni, niitä sanotaan seisauksiksi (vrt. Auringolla vastaavasti
on kaksi seisausta, kesäpäivän- ja talvipäivänseisaus).
Suuri kuunseisaus (Major Lunar Standstill)
Tämä tapahtuu, kun Kuun 5,1 asteen kallistuma lisätään Maan
23,5 asteen akselikallistumaan. Tällöin Kuu voi saavuttaa taivaalla äärimmäisen
suuren tai pienen deklinaation.
- Vaikutus
kesän täysikuuhun Tampereella: Kesän täysikuu, joka on jo valmiiksi
matalalla ekliptikan talvipisteessä, voi painua vielä 5,1 astetta alemmas.
Sen deklinaatio on silloin noin –28,6 astetta.
- Mitä
tämä tarkoittaa Tampereella (leveyspiiri n. 61,5°)? Laskennallisesti
Kuun maksimikorkeus on: 90° - 61.5° + (-28.6°) = –0.1° Käytännössä tämä
tarkoittaa, että suuren kuunseisauksen aikaan kesän täysikuu nousee hädin
tuskin horisontin yläpuolelle! Viime vuoden kesäkuussa Kuun yläreuna ehkä
nousi juuri ja juuri horisontista, mutta ei montaa kaariminuuttia.
Pieni kuunseisaus (Minor Lunar Standstill)
Tämä tapahtuu noin 9,3 vuotta suuren kuunseisauksen jälkeen.
Tällöin Kuun 5,1 asteen kallistuma vähennetään Maan akselikallistumasta
ja Kuu näkyy korkeammalla taivaalla.
- Vaikutus
kesän täysikuuhun Tampereella: Nyt kesän täysikuu ei pääse
vajoamaan niin alas. Sen deklinaatio on vain noin -18,4 astetta.
- Mitä
tämä tarkoittaa Tampereella? Lasketaanpa korkeus uudelleen: 90° -
61.5° + (-18.4°) = 10.1° Nyt täysikuu nouseekin yli 10 asteen korkeuteen!
Ero on valtava. Yli 10 asteen korkeudella oleva Kuu on jo selvästi
ylempänä taivaalla kuin horisontissa ryömivä Kuu. Seuraava pieni
kuunseisaus on noin vuonna 2034.
Edellä esitetty ei vielä sisältänyt Kuun parallaksia,
joka maksimissaan on noin 2/3 Kuun halkaisijasta. Tämäkään lukema ei ole vakio,
vaan se vaihtelee riippuen siitä, kuinka kaukana Maasta Kuu on täysikuun
aikana. Etäisyyden ollessa lyhimmillään parallaksi on suurimmillaan ja on noin
1 366 kaarisekuntia (~23 kaariminuuttia) ja suurimman etäisyyden aikaan noin 1 201
kaarisekuntia (~20 kaariminuuttia). Nämä arvot pitää vielä vähentää edellä
esitetyistä korkeudesta.
Yhteenveto
- Miksi
kesän täysikuu on matalalla? Koska se kulkee taivaalla samaa reittiä
kuin talviaurinko.
- Miksi
sen korkeus muuttuu vuosittain? Koska Kuun radan solmupiste prekessoi 18,6
vuoden jaksossa.
- Mitä
havaita? Elämme juuri nyt suuren kuunseisauksen aikaa. Tänä vuonna ja
muutamana tulevan kesän täysikuut tulevat olemaan poikkeuksellisen
matalalla, tarjoten upeita valokuvausmahdollisuuksia ja harvinaisen
taivaan näytelmän.
- Vertailukohta:
Noin vuonna 2034 koittaa pieni kuunseisaus, ja silloin kesän täysikuu
nousee yli 10 astetta korkeammalle kuin nyt. Ero on paljaalla silmällä
selvästi havaittavissa.
Tämä ilmiö on erityisen dramaattinen meidän leveysasteillamme. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä voimakkaammin vaikutus näkyy. Me täällä Tampereella olemme siis aitiopaikalla Kuuta havaitessamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti, mielipide tai kysymys tarkistetaan ennen julkaisemista. Toimitus päättää kommenttien julkaisemisesta tai mahdollisesta hylkäämisestä!